Juuri tänä aamuna puhuttiin Aamu-TV:ssä jälleen kerran lukioista ja niiden paremmuudesta tai huonommuudesta. Joku tutkijahan se oli saanut selville, että eivät suuret lukiot oikeasti olekaan välttämättä ne parhaat lukiot. Ja olipa saanut selville senkin, että lukiot, joihin pääsee vain korkeilla keskiarvoilla, eivät olekaan välttämättä niitä laadukkaimpia. Lopuksi oli peräti suositus: Jos haluat laadukasta opetusta, hakeudu pieneen lukioon, joihin ei ole korkea keskiarvo!
Lieneekö ensimmäinen kerta, jolloin joku on oikeasti yrittänyt tutkia, miten asiat todellisuudessa kentällä ovat. En väitä, että suurissa lukioissa ja korkean keskiarvon lukioissa olisi huonoa opetusta. Mutta haluan vain tuoda julki sen, että opettajat ja oppilaat ovat aina tienneet, että pienissä lukioissa meillä on aikaa keskittyä paremmin oppilaiden oppimisvaikeuksiin ja ohjata heitä henkilökohtaisemmin kuin massalukioissa.
Miten on sitten muuten selitettävissä, että ns. hyvissä kouluissa reputetaan usein enemmän kuin esim. meillä. Jos me saamme vitosen oppilaistakin ylioppilaita, pitäisi ankaran sisäänpääsykarsinnan lukioissa kaikkien saada valkolakki. Miten on selitettävissä, että meillä valitaan prosentuaalisesti paljon valinnaiskieliä ja kirjoitetaan pitkiä kieliä, kun monissa kaupunkien "hyvää opetusta saaneissa lukioissa" oppilaat usein pitkän kielen luettuaan kirjoittavatkin sen lyhyenä.
Olisikohan opettajien asenteissakin korjaamista. Kun pari vuotta sitten kiisteltiin siitä, siirrymmekö kaupungin sivutoimipisteeksi, pelkäsivät kaupungin opettajat tietenkin omien työpaikkojensa puolesta. Jos nimittäin olemme kaupungin leivissä, on meidänkin silloin mahdollista saada tunteja kaupungin lukiosta. Kuten jokaisessa uudessa asiassa, tässäkin oli vastustusta. Esitettiinpä tällaisiakin väitteitä, joita en hevin anna anteeksi: "Eiväthän ne maalaisopet voi osata niin hyvin opettaa kuin me kaupunkilaiset".
Tekstit
10 kommenttia:
Olen samaa mieltä noista pienistä ja matalempien keskiarvojen suhteen. Poikani ei aikoinaan ollut kauhean innnostunut koulunkäynnistä peruskoulussa,mutta kun hän pääsi pieneen,matalemman keskiarvon lukioon,hän suorastaan alkoi kukoistaa (ja tämä ei ollut se hänen ensimmäisen valintansa lukio). Ryhmät olivat sopivan pieniä, opettajat tulivat tutuiksi ja ilmapiiri oli hyvä.
Uskomatonta tuo kaupunkilaisen lausahdus. Paradoksista, että sen sanoja pitää ilmeisesti itseään kovinkin pätevänä.
Pari lastamme pienessä lukiossa, jossa korkeet sisäänpääsypisteet ja hyvä maine. Helppo saada kesätöitäkin, jos sanoi siellä käyvän.
Näin jälkeenpäin, kun piti pyrkiä ykiopistoon, on homma vähän sellainen, että vähemmällä työllä olisi saanut todistusia jossain muualla..
Kuopus pienessä lukiossa, jossa huonot opet, jos niitä siellä edes aina oli. Häntä harmitti, kun olisi tehnyt mieli OPPIA.
Itse uskon, että koulussa voi olla hyviä ja huonoja opettajia aivan riippumatta siitä, millaiset keskiarvot kouluun pääsemiseksi tarvitaan.
Uskon toisaalta myös, että keskiverto tai heikko opiskelija tarvitsee opettajaa enemmän kuin kiitettävä opiskelija. Toki kiitettäväkin voi oppia opettajalta yhtä sun toista, mutta sen perusoppimäärän, jonka lukio tarjoaa, hän saattaa selvittää oikein hyvin, vaikkei opetus olisi kovin kummoistakaan. Ikävä kyllä opettaja ei - ainakaan muualla kuin ns. huippulukioissa - ehdi keskittyä kovin paljoa siihen, että saisi todella eteville riittäviä haasteita.
Kaikkinensa ei oikein tykkää tuosta, että pistetään oppilaitoksia jonoon. Ainakaan se järjestys ei tarkoita sitä, että parasta opetustyötä tekevät kärkeen sijoittuvien lukioiden opettajat. Niin kuin jo sanoin, hyviä ja huonoja opettajia löytyy ihan kaikista kouluista.
Totta puhut lukioista!!!!
(aikaisempaan postaukseesi blogityyleistä: heh, susta ei saisi moottorisahamurhaajaa yms.kahjoa tekemälläkään elikkä luottamus on syntynyt aivan näitä oikeita virtuaalisia teitä pitkin. se jokin sussa on)
Peikko luulee että opettaja haluaa opettaa siellä minne pääsee ne "parhaat" ja luulee sillä konstilla olevansa itsekin parempi.
Itse opetan isossa lukiossa, jonne korkea keskiarvo. Meiltä löytyy hyviä opettajia mutta myös keksinkertaisia ja huonojakin. Harvoin oppilaamme reputtavat mutta koska oppilaiden rima arvosanojen suhteen on niin korkealla niin kirjoittavat kyllä pitkänä lukemaansa kieltä usein lyhyenä. Opiskelijoista kyllä välitämme ja yritämme pitää huolta ja ongelmia kyllä riittää mutta totta on, että paljon isossa lukiossa väkisinkin jää myös huomaamatta, kun oppilaat kiertävät opettajalta toiselle, jolloin muutosta oppilaassa ei niin nopeasti huomaa. Koulun laittaminen paremmuusjärjestykseen on ihan tyhmää. Se ei todellakaan kerro koulusta mitään.
Kiitos hyvistä kommenteista. Olen samaa mieltä, että kouluja ei kannattaisi laittaa ns. paremmuusjärjestykseen. Sekä pienissä että suurissa kouluissa on hyvät ja huonot puolensa. Opettajia on joka lähtöön niin pienissä kuin suurissakin, niin kuin muuten oppilaitakin.
Ongelmien määrä maailmassa on ilmeisesti vakio. Jos ei ole yhdenlaista ongelmaa, sitten on toisenlainen.
Isopeikolle vielä: ensin ajattelin, että Peikko on kerrankin väärässä, koska en ainakaan itseäni tunnistanut tuosta. Mutta sitten huomasin, että taitaa usein niin ollakin.
Ja on sitten niitäkin tapauksia, että opettaja pitää niin helppoja kokeita, että kaikki varmasti saavat hyviä numeroita, osasivat oppilaat jotain tai eivät. Minulla on joskus ollut oppilas, joka tuli muualta lukion kakkoselle. Oppilaalla oli seiskat vai peräti kasit molemmissa kielissä eli melko hyvät numerot.
Kun sitten tuli kokeitten ja ainekirjoituksen aika, en muista ikinä lukeneeni niin käsittämättömiä tuotoksia edes vitosen oppilailta kuin mitä nämä olivat. Väistämättä tuli mieleen, että entisessä koulussa oli annettu numeroita vähän miten sattuu.
Tule hakemaan multa nappi ha oikkuruinen haaste, ennen kuin se menee taas imuriin!!
Vilukissi: jaaha, pitää tulla kattomahan.
Lähetä kommentti