torstai 29. heinäkuuta 2010

Miten kana panoo


Kun en ole nyt kesällä ollut tekemisissä murrosikäisten kanssa, en muistanutkaan, että panna- ja ottaa-verbienkin kanssa pitää olla tarkkana. En tiedä, ovatko kuitenkin pohjalaiset murrosikäiset fiksumpia kuin muualla eivätkä vääntele sanoja aina tiettyyn suuntaan, sillä siellä voi panna-verbiäkin käyttää hulvattomasti ja ihan viattomasti.

Pohjanmaalla olessamme istuimme katsellen, kuinka parivuotias poika leikki kumisella ankalla. Pojalta alettiin kysellä, miten ankka sanoo. Kun poika ei tiennyt, armahti mummonsa ja sanoi pohjalaisittain: "Ankka panoo jotta kvaak kvaak!" Nauru tietysti maittoi läsnäoleville ja vitsinvääntö tiettyyn suuntaan.

Tuosta samaisesta asiasta on eräs pohjalainen opettaja kertonut minulle joskus tällaisen tositarinan:
Pohjalainen ala-asteen opettaja oli saanut viran Savosta ja sai heti ensimmäiseksi huostaansa ekaluokkalaiset. Tunnilla opeteltiin eläimiä ja niiden ääntelyä. Opettaja oli pahaa-aavistamatta kysellyt luokassa: "Miten lehmä panoo?" Luokka oli ihmeissään vain katsellut pää kallellaan eikä ollut ollenkaan ymmärtänyt, mistä on kyse. Opettaja vain jatkaa: "No mites sika panoo?" Entistä hiljaisempaa luokassa. Kun ei luokka osannut sanoa mitään siihenkään, kun ope kysyy: "Miten kana panoo?" oli opettaja viimein itse vastannut: "Kana panoo tietysti jotta kot kot!"

13 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Tuo samainen verbi taitaa aiheuttaa huvitusta muuallakin päin Suomea. Kävin nimittäin yhtenä kesänä työharjoittelussa Forssassa, missä "panna"- verbiä käytetään täytesanana tyyliin: "paas istuen siihen si".

Kävi sitten kämppäkaverilleni niin, että hän oli lähtenyt illanvietosta kaverin kanssa kävellen kotiin ja ulko-ovella selitti, ettei kaveri voi tulla iltakaffeelle juttua jatkamaan, kun kämppäkaveri nukkuu jo. Oli kuulemma hilkulla, ettei lyönyt nuorukaista lättyyn, kun tämä tuumasi, että "pannaan seisten täs si".

Kulttuurien välisiä kommunikaatiovaikeuksia nääs ;-)

Allu kirjoitti...

On siinä varmaan ollut luokalla ihmettelemistä. Lounais-Saksassa käytetään sanaa "schaffen" siinä, missä muualla sanotaan "arbeiten". Meillä taas (an)schaffen on prostituutiota. Siitäkin voi syntyä aika sekaannus.
(Ehkä näitkin jo, että kommenttisi ovat todella tervetulleita, blogger ilmeisesti reistailee.)

Liisa kirjoitti...

:) näitä murrepakinoitasi. Aikoinaan minun oli vaikea Hesassa fuksina pitää pokkaa, kun kuuntelin tuota pohojalaasta. No sitten tutustuin savolaisiin, sama juttu. Jälkimmäisiä jotenkin ymmärsin, pohjalaisia en niinkään. Kun tulin tänne Savoon töihin, taas oli pokassa pitelemistä luokassa. Itse olen siltä mitään sanomattaomalta ns. puhtaimman suomen alueelta, joten tällaiset pakinat hauskuuttavat aina. Kiitos nauruista - helteessä.

Sirokko kirjoitti...

Tosi vahinko jos murteet häviäisi ja jäisi vain yleiskieli. Tulin just savosta ja sitä hauskaa mongerrusta oli kiva kuunnella, aika tarttuvaakin. Sinulta näyttää sujuvan useampikin murre tuosta vaan.
Itse puhun tuota Millanin mainitsemaa murretta jossa kaikki tekeminen alkaa panemisella.

Rosina kirjoitti...

Minä olen kuullut saman lauseen näin:
"Kuinka kana panoo? Kuinka kissa panoo?" Ja niin edelleen, siis ei sanaa Miten.
Muuten, savon kieli ei ole mongerrusta:)
Siis edellinen lause kommenttina Sirokolle.
Ex-anoppini oli taitava savon kielen puhuja. Ilo oli sitä kuunnella.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Nyt voi vain hötköttää tahatonta hymyä. Juuri kuvaamallasi tavalla asiat menevät. Mitä naurettavaa? En todellakaan tiedä. Vieläkin naurattaa.

Yaelian kirjoitti...

Tämä juttu sai hymyilemään:-)Olen minäkin kuullut joskus menneisyydessä käytettävän tuota panoo-sanoo tuossa kontekstissa,mutta aika hassulta se kuulostaa....;D

isopeikko kirjoitti...

Panee taas niin pahasti, sanoi vanha mummo ja tarkoitti sillä huonoa oloaan.

kato nyt tätäkin kirjoitti...

Minä olen yrittänyt olla karttamatta panna-verbiä (tykkäsin mm. tästä kolumnista: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1006). Suomen alkeiden kurssilla varoitan jossain vaiheessa...

Kirlah kirjoitti...

Millan: hehhehee, hauska.

Allu: Arbeiten-sanasta tuli mieleen, että minua on joku Saksassa neuvonut välttämään käsitöistä puheen ollen sanaa Handarbeit. Ei sanonut syytä, mutta epäilen senkin liittyvän tiettyyn asiaan, niinhän suomessakin käsitöillä voidaan ymmärtää tietynlaisia käsitöitä.
En vain tiedä, miten muuten korvata sekin sana kuin luettelemalla kaikki: häkeln, stricken...

Liisa: sama juttu. Jostain syystä eri murteiden piirteet naurattavat. Johtuneeko siitä, että saman jo opitun sanan tai ilmauksen käyttö uudenlaisessa tilanteessa on yllättävää ja siten huvittavaa. Alan ymmärtää niitä ihmisiä, jotka muinoin olivat sitä mieltä, että suomen kieli ei sovi vaikkapa lakikieleksi tai Raamatun kieleksi, ainoastaan rahvaan kieleksi. Ehkä murteissa on sama juttu.

Kirlah kirjoitti...

Sirokko: heh, olisipa ollut kiva elää sellaisella alueella, jossa kaikki tekeminen alkaa panemisella. Olisi varmaan sujunut kaikki muukin työ sen jälkeen sutjakammin ;)

Rosina: vai on kuinka- ja miten-sanoillakin alueellinen ero!? Korvani ei enää tuota pikkuasiaa erota.

isopeikko: hih. :D

Kato nyt tätäkin: olen samaa mieltä, että ei sanoja voi ruveta karttelemaan. On typerää ruveta LAITTAMAAN kaikkia asioita panemisen sijaan.
On hyvä kuitenkin tiedostaa verbin tietynlainenkin käyttö. Vältän sen sanan käyttöä luokassa vain silloin, jos haluan pitää oppilaiden keskittymisen vain ja ainoastaan saksan ja ruotsin syvimmissä salaisuuksissa :)
Pitääpä katsoa tuo linkkisi.

Kirlah kirjoitti...

Äijänkäppyrä: Niinpä. Ei minuakaan ennen naurattanut, mutta kuinkahan nyt niin kovasti.

Yaelian: Minustakin kuulostaa jo kummalliselta, kun en ole vuosikymmeniin enää kuullut. Ei ihme, että joku pohjalainen minulle hiljattain mainitsi, että "sulla ei oo enää tatsia pohjalaisuuteen!"

vilukissi kirjoitti...

:))!!!! aivan!!