perjantai 16. huhtikuuta 2010

Kielilehdessä laidasta laitaan

Ruotsissa ilmestyy kuusi kertaa vuodessa kielilehti Språktidningen. Kuulin ensimmäisen kerran lehdestä jo vuosi sitten jossain koulutuksessa. Luennoija mainitsi vielä, että lehti menee Etelä-Suomen kioskeista kuin kuumille kiville. Tietenkään ei tuollaista herkkua ole täällä päin saatavilla, mutta netin kautta tilasin jo syksyllä itselle kotiin.

Lehti kertoo ruotsin kielestä, mutta myös kaikenlaisista kieliasioista suurta yleisöä kiinnostavalla tavalla. En ole suomenkielistä versiota vielä tavannut, vaikka kaikenlaisia muita erikoisalan lehtiä on olemassa, jopa historiaa. Mutta jos joskus kuulen jonkun kielilehteä alkavan toimittaa, aion kyllä pyrkiä toimituskuntaan!

Kuvassa ovat tänä vuonna ilmestyneet kaksi lehteä. Aiheet ovat laidasta laitaan, vähän samoin kuin omassa kieliblogissani. Lehdistä selviää esim. että Ruotsisa rekisteröidään yli 5000 uutta hevosta, ja kaikilla on tietysti oltava nimi. Kävisikö Run Bitch Run? Salamislicebyslice? Thai Tanic? Ei mikään käy, sillä tällaiset nimet on jo jollain hevosella. Melkein mikä tahansa sopii siis hevosen nimeksi, paitsi kirosanoja, väkivaltaa ilmaisevia tai pornografisia nimiä ei hyväksytä. Kerran oli kuitenkin hyväksytty nimeksi La Pija, joka myöhemmin osoittautuikin olevan espanjan kielellä penis.

Niille jotka jaksavat hämmästellä suomenruotsalaisten erilaista ääntämistä, olisi tarjolla artikkeli englannin standardikielestä. Englannissa puhuttua kieltähän on pidetty jonkinlaisena standardina, mutta se alkaa olla pieni vähemmistö englantia puhuvien ihmisten joukossa. Amerikassa puhutaan tietysti englantia monin eri variantein, mutta myös vaikkapa Filippiineillä puhuu 90 miljoonaa ihmistä englantia, joka on yksi maan virallisista kielistä. Eikä useimmat puhu suinkaan sellaista englantia mitä olemme tottuneet kuulemaan. Maassa on ikivanha kieli tagalog, joka on sekoittunut englannin kanssa ja jota kutsutaan nimellä taglish. Tai Singaporessa puhutaan singlish-nimistä uutta kieltä.

Oppilaani ovat joskus ihmetelleet, miksi ruotsissa voileipä on smörgås eli itse asiassa
voihanhi. Lehdestä löytyy selitys tähänkin. Det går vita gäss på havet (merellä on valkoisia hanhia) on vanha sanonta, ja tarkoittaa, että tuulee niin voimakkasti, että aallonharjat muodostavat valkoista vaahtoa. Mielikuvitusta käyttäen ne näyttävät hanhilta. Ruotsin kielen vanhassa kielenkäytössä on sitten ollut tapana sanoa gås (hanhi) sellaisesta, joka on uiskennellut ympäriinsä pinnalla. Esimerkiksi kun voi valmistettiin ennen kotona, voinokareet kelluivat maidon pinnalla ja niitä verrattiin hanhiin. Smörgås tarkoitti siis samaa kuin smörklump (voinokare). Myöhemmin merkitys laajeni käsittämään sekä leivän että sen päällä olevan voin.

Ja pyrkimys sukupuolineutraaliin kieleenhän on nykyään kestoaihe julkaisussa kuin julkaisussa. Mutta tiesikö monikaan, että ruotsissa han/hon-sanojen tilalle on suomen mallin mukaan yritetty lanseerata neutraalia hen-sanaa? Tämä lienee laajemmin käytössä kuin englannin vastaavat yritykset. Siellä on yritetty tuoda käyttöön mm. sukupuolineutraaleja pronomineja heesh, hir, hizer, na, po, thon. Näillä ei ole kuitenkaan ollut menestystä.

Kielen uusia sanojakin lehdessä esitellään. Monet nuoret miehet kuolevat autosurfailuun /bilsurfa. Eikä ole kyse pelkällä autolla ajosta, vaan henkilö tasapainottelee liikkuvan auton katolla, konepellillä tai tavarasäilön päällä.

10 kommenttia:

pianistms kirjoitti...

Oletko kuullut Saksassa ilmestyneistä kirjoista nimeltä "Der Dativ ist dem Genitiv sein Tot" - niitä on jo kolme ainakin?. Kirjoittaja kulkee myös ympäriinsä kertomassa saksan kielen virheistä, ja salit on aina loppuunmyyty.
Olen itse valtavan kiinnostunut kieliasioista, siksi minä sinunkin blogiasi rupesin lukemaan.

isopeikko kirjoitti...

Jos haluat tarkistaa tai vaikka katsoa, niin peikon kielisivuilla on monta tarinaa tagalogiksi. Ja jokunen ruotsiksi, saksaksi ja muillakin kielillä :)

Peikko tykkää kielistä, vähäsen :)

Kirlah kirjoitti...

pianistms: olen joskus kuullut tuosta kirjasta. Minuakin kiinnostavat aina kaikki kieliasiat suunnattomasti, siksi minua aina hämmästyttääkin, jos joku toinen ei ole yhtään kiinnostunut :)

isopeikko: olen joskus katsonutkin noita sivuja ja ihmetellyt, mistä ihmeestä olet alun perin keksinyt tuon niin omituisen kielen kuin tagalog!

Anonyymi kirjoitti...

Kuulin tuosta hen-ilmauksesta n. vuosi sitten eräässä koulutuksessa, jossa oli ruotsalaisia puhujia. He pitivät suomen hän-sanaa niin käytännöllisenä, kun ei aina tarvitse käyttää kahta pronominia.

Kirlah kirjoitti...

anonyymi: Mutta jännä on havaita, miten ihmiset ovat oman kielensä vankeja: esimerkiksi joissain keinotekoisissakin kielissä on omat muotonsa mies- ja naispuolisille. Ei ole siis tullut ajatukseen, että voisi yksinkertaistaa. Tai substantiivien suvut!
Ulkomaalaiset oppialatkin suomen kieltä opiskelleessaan vänkäävät aina, että mistä ihmeestä tietää suomen kielessä, minkä sukuinen sana on!!

Sauerkraut kirjoitti...

Hen-sanasta en ole ikinä kuullut, mutta kirjakaupassa olen joskus nähnyt myytävän tuota kielilehteä. Joskus pitäisi ostaa ja lukea.

Olen huomannut, että englannin kielessä kirjoitetaan usein "they", kun henkilön sukupuolta haluta mainita tai sitä ei tiedetä. Minusta tuo kuulostaa typerältä tilanteessa, jossa puhutaan vain yhdestä henkilöstä.

Kirlah kirjoitti...

Sauerkraut: oudolta todella kuulostaa, mutta niinhän kaikki keinotekoinen.

♥ Hannele kirjoitti...

minä luen yhtä suomalaista kielilehteä..

♥ Hannele kirjoitti...

(nja, hen-sanasta ei puhuta)

Mutta minä ruattalaisille aina selitän, että Suomen lait eivät koskaan ole erottaneet naista kouluista, ei ääntämisestä, eikä mistään, koska on vain YKSI sana...

Kirlah kirjoitti...

Hannele: Mikähän lehti se mahtaa olla?
Onhan esim. Kielikello ja Virittäjä, on myös Kieliviesti, mutta en ajatellut nyt niitä, ovat pikemminkin ammattilaisille.

Minun tiedossani ei ole suurelle yleisölle tarkoitettua kielilehteä. Jos joku tietää, niin ilmoittakoon! Olisin onnellinen.