maanantai 22. maaliskuuta 2010

Saksalaisesta koulusta


Kovin olivat Saksasta palanneet tytöt tänään innoissaan matkasta. Koulusta oli heillä paljonkin kerrottavaa. Suurin ihmettelynaihe heillä tuntui olevan se, että luokissa ei olekaan mitään opetusvälineitä: ei tietokoneita, piirtoheittimiä, cd- tai kasettisoittimia, videoita, dataprojektoreita jne jne. Opettajat puhuvat luokan edessä koko tunnin ja oppilaat kirjoittavat muistiin kuullun perusteella. Kuulostaa muuten samanlaiselta kuin meillä ennen muinoin yliopistoluennot.

Yksi opettaja oli sentään tuonut musiikkia tunnille, mutta oppilaiden kertoman mukaan se oli vain siksi, että tunnilla oli nyt ulkomaalaisia vieraita. Silmiinpistävää oli ollut myös kova kiire. Opettajat tulivat aina myöhässä ja lopettivat tunnit etuajassa, koska oli kova kiire jonnekin. Minne? Seuraavaa tuntiako pitämään, josta oli taas kova kiire pois?

Ilman muuta ei opettajia saanut sinutella, mutta ei ongelmistaan voinut mennä opettajille puhumaan muutenkaan, nämä tuntuivat kovin kylmiltä ja etäisiltä.

Olin antanut oppilaille muistitikulla mukaan Power point -esityksen koulustamme. Sitä esitystä on pidetty ympäri Eurooppaa eri kouluissa. Mutta oppilaat olivat kovin pettyneitä, että he eivät saaneetkaan esittää sitä. Esityksen Suomesta he olivat kyllä saaneet pitää, mutta ei kai sitten ollut ollut saatavilla tietokonetta, jolla näyttää kuvia. Tytöt pitivät hieman outona, että esityksen aluksi opettaja oli sanonut: "Suomessa on kuulemma suuria alkoholiongelmia, kertoisitteko niistä alkajaisiksi!!"

Minusta kaikkien oppilaiden pitäisi päästä välillä näkemään muutakin kuin oma postilaatikkonsa. Ehkä tulisi opiskeluintoa ja avartuisi näkemys. Huomattaisiin, että kyllä täällä sentään on asiat hyvin (ainakin vielä toistaiseksi). Eivät ne oppilaat oikein usko, jos me opettajat niistä kerromme. Minusta oli hauska huomata, mihin asioihin kiinnittää huomiota sellainen, joka ei ole koskaan muunlaista opetusta nähnyt. Itse kun on nähnyt opetusta välineillä ja välineittä, Suomessa ja ulkomailla, ei mikään tunnu enää erikoiselta. Mikään ei tunnu enää ihmeelliseltä eikä oudolta.

Mutta ette ikinä arvaa, mitä tytöt pitivät parhaana kokemuksena! Itse olisin luullut, että pojat tietenkin, mutta ei. Vastaus oli: "Kun me ajettiin tandemilla!"

29 kommenttia:

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Saksa rappeutuu sisätäpäin kovaa vauhtia. Osaavatko kaikki edes lukea enää?

Opettajan asenne alkoholismista tai mistä hyvänsä kuvitellusta yhteiskuntailmiöstä on tuomittavaa. Meidän tuntemamme Suomen kielen ope jaksoi aikoinaan paahtaa yhä matalammalla äänellä radion kautta hiipivästä punanaisesta vaarasta.

Kirjoitin uhallakin aineen opettajien mielipidemanipulaatiosta tekeytyen tietenkin itse kommariksi. Numeroni oli hyvä. Ope taisi huomata tarkoitukseni.

SaaraBee kirjoitti...

Mukava päästä seuraaman blogisi välityksellä elämää suomalaisessa koulussa. Kunhan tässä ehdin, niin luen vanhatkin kirjoitukset.
Minulla on kokemusta, lasteni kautta kouluista Englannissa ja nyt olemme jo pitkään asuneet Irlannissa. Tämä koululaitos on kyllä tullut tutuksi niin hyvässä kuin pahassakin.

pianistms kirjoitti...

Missä päin Saksaa oppilaasi olivat?
Alkoholi-tokaisu oli tosi paha, oikea emämunaus opettajalta.
Täällä mietitään tietysti kuumeisesti selitystä Suomen hyvälle PISA-menestykselle. Vastaukset ovat monenlaisia, mutta mahdollisimman mukavia, halpoja ja helppoja ratkaisuja löydetään. Pitäisi satsata opettajainkoulutukseen, sanon minä!
paras selitys ja kai sitten se oikea :D oli, että suomalaiset fuskaa.

Allu kirjoitti...

Se alkoholi on todella ongelma, joka pistää heti silmään, mutta ei nyt kyllä ole pedagogilta ja isäntäväeltä fiksua alkajaisiksi "mit der Tür ins Haus fallen" eli siitä puhua.
Se uskon, että Saksan kouluissa ei ole mitään laitteita ja jos olisi ollut, ne olisi varmaan varastettu. Kun kuulen, mitä meidän opeystävät kertoo koulujen oloista, niin en voi kuin ihmetellä. Saksassa koulutus on vain kuluja, Suomessa investointi tulevaisuuteen. En kyllä haluaisi olla Saksassa opettaja.

Paivi kirjoitti...

Siis tuo opettajan kommentti on täysi moka!
Ei ole meidän "rikkaassa" Eurooppa-koulussakaan mitään kunnon laitteita. Piirtoheittimet vanhoja ja rikkinäisiä, ei toimivia televisioita, joissain ei ole sitä rikkinäistäkään, ja dataprojektoria en kai osaisikaan käyttää, kun ei meillä ole kuin muutamassa luokassa. Toisaalta, olen kyllä sitä mieltä, ettei ylenmääräinen laitteidenkaan määrä laatua tuo...
Olen seurannut saksalaista (baijerilaista) koulua lasteni välityksellä. Opettajajoukossa on todella lämpimiäkin persoonia mukana, sellaisia, joilta lapsi saa tarvitessaan tukea.

isopeikko kirjoitti...

Matkailu avartaa, luulee peikko

Allu kirjoitti...

Kuinka monta viikkotuntia suomalainen (lukion) opettaja muuten opettaa? Meillä Nordrhein-Westfalenissa täysi tuntimäärä esimerkiksi äidinkielen ja historian opettajalle on 26, mutta esimerkiksi Bremenissä se on korkeampi. Entä Suomessa?

Terttumarja kirjoitti...

Tosi mielenkiintoista tietoa Saksan kouluista!
Taitaapa Saksasta Suomen kouluissa vierailevat oppilaat ihmetellä meidän hyviä kouluoloja.
Vai miten on, onko kuulunut kehuja?

Kirlah kirjoitti...

äijänkäppyrä: eiköhän koko länsimainen kulttuuri ole rappeutumassa. En ikinä olisi osannut kuvitella,että se alkaa mennä alas päin sellaisella vauhdilla kuin nyt tapahtuu, ja jo meidän elinaikanamme.

Vihreät niityt: englantilaista ja irlantilaista koululaitosta en tunnekaan yhtään. Irlanti on Ranskan lisäksi muutenkin niitä harvoja Euroopan maita, joissa en ole koskaan käynyt.

Kirlah kirjoitti...

pianistms: olivat Oschatzissa, lähellä Leipzigia.
Eikö suomalaiset ole juuri niitä harvoja maita, joissa on rehellistä kansaa. EU-tarkastajatkin Brysselissä olettavat automaattisesti, että esim. maatilojen koot on ilmoitettu väärin, niinhän ne ilmoittavat väärin muissakin maissa!

allu: Ihmettelen edelleenkin tätä ristiriitaa: Suomessa harrastetaan nykyään paljon reaaliaineissa keskustelevaa opetusta, opettajan kanssa vuorovaikutteista.
silti suomalaiset ovat mielestäni huonomia keskustelijoita yleisesti kuin saksalaiset.
vai onko sitten niin, että Suomessa näen niitä heikompiakin, Saksassa kun on paljon populaa, tänne tulevat ja pääsevät vain ne parhaimmat, jolloin saamme kuvan, että kaikki ovat niin hyviä ja erinomaisia.

Kirlah kirjoitti...

kato nyt tätäkin: kuten usein ennenkin todettu: laitteet eivät ole se autuaaksi tekevä. Leuka ja liitu -systeemi sopii yllättävän hyvin myös nykyopetukseen.

Isopeikko: ja peikkohan tietää.

Rosina: PISA-tutkimuksen jälkeenhän Suomeen alkoi valtava saksalaisryntäys. Meillekin olisi tulossa paljon enemmän vaihto-oppilaita kuin voimme ottaa vastaan. Varsinkin etäopetusta hämmästelevät suuresti.
Laitteita on paljon, mutta käytännössä olen huomannut, että pelkästään niiden varaan ei kannata laskea.

Kirlah kirjoitti...

Allu: opetusvelvollisuus riippuu opetettavasta aineesta ja luokkatasosta. Lukiossa esim. äidinkielessä opetustuntimäärä on 16, vieraat kielet 19, matematiikka 20, reaaliaineet 21, tekstiilityö 22, liikunta 23.

Minusta kummallista, että esim. palkaauksessa ei ole mitenkään otettu huomioon opetettavan ryhmnän kokoa. No, tuntien valmisteluun, opettamiseen ja kokeiden tekemiseen kuluu tietysti sama määrä aikaa oli ryhmä pieni tai suuri.
Mutta kokeiden korjauksessa on todella suuri ero työmäärässä ryhmäkoosta riippuen.
Ja tietysti sitten se, että pidät aisoissa tunnilla 30 oppilasta on ihan eri asia kuin 10 oppilasta. Lukiossa ei niinkään ongelmaa, mutta yläasteella.

Allu kirjoitti...

Jos saksalainen äidinkielen ope opettaa 26 viikkotuntia ja suomalainen vain 16, niin onkos se sitten ihme, jos saksalaisella on aina kiire ja saattaa myöhästyä. :-)
Saksalaisilla opettajilla ei ole mielestäni minkäänlaista motivaatioo ja niillä, joilla joskus ehkä oli, on heilläkin se täysin hävinnyt. Opettamisen lisäksi he joutuvat huolehtimaan mielettömän paljon kaikenlaisista hallinnollisista tehtävistä kouluissa eli ei se tuntimäärä tuohon 26 tuntiin jää.

Kirlah kirjoitti...

Allu: olen samaa mieltä, jos opetustuntimäärä on suuri, ei millään tahdo ehtiä kaikkea. Ja mitä enemmän on laitteita, sitä enemmän on kiirettä testata, että ne myös toimivat tunnilla.
Asuin kerran erään saksalaisen äidinkielen open luona viikon ja hän oli aivan puhki, kuten itse asiassa monet muidenkin aineiden opettajat, siksihän moni tulee Suomeen etsimään rauhaa.

Tuon kuuluisan PISA-tutkimuksen myötä on Saksassa kuulemma alettu kontrolloida opettajia korkeammalta taholta yhä enemmän ja ankarammin. Mutta kuten saksalaiset kollegat ovat sanoneet, ei tiukka kontrolli paranna asioita, päin vastoin. Ainakin tuntimäärä pitäisi olla pienempi, että ope ehtisi paneutua kulloiseenkin tuntiin.
Kenen etu muka on se, että ihmiselle ei anneta hengähdysaikaa, se ei lisää tuottavuutta pitemmän päälle.
En todellakaan kadehdi saksalaisia kollegojani.

pianistms kirjoitti...

Voi olla, että uusien ja vanhojen liittovaltioiden kouluissa on isoja eroja. Tai, tietysti on, koska jo saman kaupungin kouluissa voi olla eroja.
Täällähän mennään lukioon 10-vuotiaina eli viidennellä luokalla. Ainakin meidän kaupungissa on kova kilpailu oppilaista - he rientävät koulusta toiseen tutustumaan koulun antiin ja välineisiin ja kai kokulurakennuksen värikin on tärkeä, ainakin muu kunto :D. Kuitenkin sitten jotkut koulut joutuvat arpomaan oppilaat, jotka mahtuvat mukaan. Oppilaita ei valita todistuksen perusteella, vaan muin kriteerein. Karsinta tapahtuu jo peruskoulussa, josta saadaan suositus lukioon tai kahteen muuhun koulumuotoon. Yläaste täällä on sitten ne kolme viimeistä vuotta.
Meidän lasten koulussa on paljon esitelmien pitoa, yleensä ryhmätöinä.Oletetaan, että kaikilla on kotona tietokoneet ja tulostimet. Koulussa kuunnellaan ja katsellaan materiaalia, ei ole pelkästään opettajan yksinpuhelua.
Onko Suomessa tarkkaan määrätty, miten monta koetta on lukukauden aikana pidettävä? Joku naapuri tässä erään loman jälkeen tokaisi, että uhhuh, edessä niin ja niin monta koetta. Hän valmistautuu lastensa kanssa niihin huolella ja sytyttää kynttilän, kun koe on käynnissä. Minä koen olevani huono, kun en tee sitä. Mutta onpahan sitten selitys huonoille numeroille...

Kasselin kyyhky kirjoitti...

Minulla on kolmen muksun äitinä kokemuksia jo jonkin verran kertynyt saksalaisista kouluista. Sinun vaihto-oppilaiden kokemukset saksalaisesta koulusta on hyvin samanlaisia kuin minulla. Tällä suhteellisen varakkaalla maalla on koulut täysin rappiolla, sekä fyysisesti (rakennukset ja oppimateriaali) että henkisesti (opettajakunta). Tosi käsittämätön tilanne!

Kirlah kirjoitti...

pianistms: totta on, että itäisissä valtioissa voi olla vielä eroja läntisiin verrattuna. Mutta esim. toistakymmentä vuotta sitten parissakin länsipuolen koulussa käydessäni oli välineiden vähyys silmiinpistävää. Olisimme esim. Kölnin lähellä olevan koulun kanssa olleet videoneuvotteluyhteydessä, jo heillä vain olisi ollut laitteet, meillä oli jo silloin.

Silti en opetusta pidä välttämättä huonona joka koulussa, vaikka välineitä puuttuukin. Opetustapoja on monia. Ei täällä Suomessakaan aina hyvää opetusta ole, vaikka olisi välineitäkin.

Kirlah kirjoitti...

Kasselin kyyhky: kuten jo edellisissä kommenteissa tulikin mainituksi, en arvaa muutaman koulukäynnin perusteella yleistää. Kaikenlaista olen nähnyt Saksassakin, voisin joskus vaikka kirjoittaakin niistä.

Kirlah kirjoitti...

pianistms: unohtui vielä mainita, että eihän Suomessa ole kokeita kai pakko pitää ollenkaan! Mutta arviointi on pakollista, kurssit on arvioitava. Ja miten arvioit kurssit, ellet pidä kokeita, sillä kuuluisalla feisfaktorillako?

pianistms kirjoitti...

Arvioinnista sen verran, että miksi sitä nyt nimittäis, feisfaktoriksi vai tuntiosaamiseksi - joka tapauksessa sen piikkiin voi pistää aika lailla. Monet vanhemmat on heti ärhäkkäinä valittamassa, jos lapsonen ei saa parasta numeroa. Tuntiosaamista ei äiskä tietenkään voi kontrolloida ja ope on aina oikeassa. Minustakin on ihan hyvä, että ei pelkät koenumerot sanele todistuksen arvosanaa, mutta jos ope ei ole reilu, niin huono juttu. Useammankin kerran on huomattu, että opettaja sekottaa oppilaita keskenään. Täällä on viime aikoina ruvettu harrastamaan enenevässä määrin kaksoistunteja ja jos ope on sairas, menee koko viikon opetus, siihen vielä oppilas seur. viikolla sairas, n iin ei se ope enää oppilasta muista.
Ja kun opet on vain ihmisiä, ne lankeaa kyllä usein vanhempien ja oppilaiden lepertelyyn - tai uhkailuun. Ja epäreiluksi koen sen, että suulas oppilas saa paremmat numerot kuin hiljainen ja ujo. Monet opet ovat sanoneetkin, että ei väliä, vastaako oikein, pääasia, että osallistuu. Mutta kun ei kaikki kehtaa olla äänessä, jos tietävät eitietävänsä!

Kasselin kyyhky kirjoitti...

Minusta olisi mielenkiintoista lukea sinun koulukokemuksista Saksassa. Omista kouluajaoista Suomessa on jo vierähtänyt yli 25 vuotta, joten varmaan sielläkin on tapahtunut paljon muutoksia. Kuuluin aikanaan ekaan peruskouluikäluokkaan Oulussa. Saimme ihan kyllästymiseen saakka kuulla entisiltä oppikoulun opettajilta huomautuksia siitä, että aikaisemmin ei ole tarvinnut tuollaista roskaväkeä opettaa. Minulla on kuitenkin koko kouluajalta ihan hyvät muistot koulunkäynnistä ja opettajista. Erityisesti minun kiinnostaakin näkemyksesi Saksan kolmijakoisesta koulusysteemistä. Tosin täällä Hessenissä on vielä lisävaihtoehtona Gesamtschule ja koko Saksan alueella ovat yksityiskoulut todella suosittuja. Harkitsimme yksityiskoulua itsekin vaihtoehtona yhdelle lapsellemme, mutta onneksi löytyi toinen, kukkorolle ystävällisempi ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tuntuu, että kokemuksia on joka lähtöön, eikä niitä voi yleistää. On kaikenlaisia kaupunkeja, kaikenlaisia kouluja ja kaikenlaisia opettajia.
Kun vanhin poikani aikanaan oli valitsemassa lukiotaan täällä Saksassa, kyselin ensin tutuilta heidän kokemuksistaan. Jokainen kehui omaa kouluaan, enkä tullut hullua hurskaammaksi. Oli pakko muodostaa mielipide ihan itse. Ja koska siis huonoja kouluja ei tuntunut olevankaan, valitsimme koulun, joka on lähellä - onhan sinne sentään 9 vuotta(nyk. 8) joka päivä matkattava. Sattumoisin kyseessä on Saksan vanhin lukio, perustettu joskus 700-luvulla, mikä minusta on melko kiehtova asia.

Kirlah kirjoitti...

pianistms: tuo minunkin sitten pistää vihaksi, että nykyään suulautta ja suuna päänä olemista arvostetaan liikaa. Monet iohmiset eivät näe tyynen ja hiljaisen kuoren taakse, (vaikka poliitikoista puhuttaessa). Joku huithapeli puhuu mitä sattuu ja porskuttaa hämäten ihmisiä, kun taas asiaa puhuva hiljainen jää huomiotta. pätee siis muuallakin kuin koulussa.

Kirlah kirjoitti...

Kasselin kyyhky. kunhan saan kerätyksi ajatukseni kokoon, saatan joskus jotain kirjoittaa.

Anonyymi: Sitähän minäkin olen yrittänyt tuoda julki, että ei voi yleistää. Sitä paitsi, kun joku kertoo vaikkapa omista kokemuksistaan, eivät kuulijat aina muista, että se ei välttämättä ole yleistys, vaan alkavat pitää sitä yleisenä totuutena.

Ja sanottakoon vielä kerran: mielestäni laitteiden suuri määrä ei ole samaa kuin opetuksen hyvä taso. Tai opetusmenetelmien jonkun mielestä "vanhanaikaisuus" ei ole minun mielestäni huonoa opetusta. - Usein päin vastoin!

Allu kirjoitti...

Juttelin eilen vielä saksalaisen opeystäväni kanssa noista viikkotunneista. Hänellä on siis 26 opetustuntia viikossa ja tässä kuussa on ollut esimerkiksi 9 tuntia (sic!) muita hallinnollisia hommia.

Kirlah kirjoitti...

Allu: Meillähän on tavallisimmin käytännössä niin, että opettajalla on noitten pakollisten viikkotuntien lisäksi myös ylitunteja, jotka maksetaan siis erikseen. Itselläni on ollut joskus lihavina vuosina enimmillään 7-8 ylituntia. Se tietää sitä, että jos tuntimäärä päivässä on joskus 7-9, ei todellakaan tahdo jäädä aikaa suunnitella tuntejaan kunnolla, silloin on mentävä siitä, missä aita on matalin! Esim. käsityö-kuvis-kotitalousopettajalla oli vielä viime vuonna yhdessä jaksossa yli 30 tuntia ja hän oli ihan kuoleman kielissä, joutui sairaalaankin välillä.

Mitähän nuo hallinnolliset tehtävät oikein sitten ovat yksittäisillä opettajilla Saksassa? Meillähän rehtori tekee kaikki ne, joten hänen opetusvelvollisuutensa on n.7 tuntia viikossa. Opolle voi olla delegoitu osa, meillä esim. rangaistusasiat ja jälki-istuntojen järkkäämiset. Joissakin kouluissa voi olla vielä apulaisrehtori. Riippuen siitä, onko koulutoimenjohtajaa ja mitä hänellä on tehtävänään.

Toisaalta, voi Suomessakin olla jaettu tehtäviä eri tavoin kouluista riippuen, tiedän sellaisiakin, joissa joku ope tekee aina lukujärjestykset. Mutta virkaan ne eivät siis kuulu koskaan pakollisina, maksetaan aina erikseen tai jörjestellään muuten, kuten nyt meillä, kun ei ole erikseen rehtoria.

Allu kirjoitti...

Saksalaisten ylityötunnit on tietenkin usein toisen (poissaolevan) opettajan "Vertretung". Ensimmäiset kolme tuntia tehdään ilmaiseksi, neljännestä alkaen maksetaan korvaus. Sitten opettajilla on (palkattomia) vastuualueita, kuka on vastuussa tietokoneista tai muista laitteista, kuka kirjoista, joku hoitaa lukujärjestykset, joku PR-toiminnan jne. Esimerkiksi meidän naapuri on fysiikan opettaja ja hän joutuu hoitamaan koulun raha-asioita. Toinen tuttava on vastuussa ensiavusta, eihän täällä mitään kouluterveydenhoitajia ole. Palkattomia on lisäksi mm. luokkaretket, koulun yleiset konferenssit, oman fakin konferenssit, Elternsprechtag, koulun esittely avointen ovien päivänä jne jne. Mutta ehkä Suomessakin on opettajilla vastaavia palkattomia kunniatehtäviä, en tunne sitä systeemiä.

Kirlah kirjoitti...

Allu. Mielenkiintoista verrata eri maiden koulujärjestelmiä. Laitan jotain vielä tähän vähän suomalaisesta open palkkauksesta, onpahan täällä musitissa, jos jotain muutakin kiinnostaa:

Mainitsemistasi vastuualueista tietokoneet ja AV-laitteet, kirjastonhoito sekä tukiopetus maksetaan erikseen.

Tuollaisia alueita kuten ensiapu, PR-työ ei meillä ole ollenkaan, ei ainakaan meidän koulussa.

Virkaan kuuluvia, siis sellaiset, joista ei erikseen makseta ovat mm: luokkaretket, välituntivalvonnat, jälki-istunnot, vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, uusintakuulustelujen ja yo-kirjoitusten valvonnat, kokeiden teko ja niiden korjaus (paitsi yo-kokeiden korjauksesta on muutaman vuoden saanut korvauksen vastausten lukumäärän mukaan), opettajainkokoukset, yhteistyökokoukset, koulun esittelyt yms.

Nykyään kun on tullut tämä kansainvälinen yhteistyö voimakkaasti mukaan kuvioihin, on väännetty kättä esim. maksetaanko Comenius-yhteistyön hoidosta. Meillä maksaminen on ollut satunnaista, joskus maksettu, joskus ei.

Onkohan Saksassa sitten plkka muutenkin korkeampi kuin täällä, jos moni asia valmiiksi jo kuuluu virkaan. Se olisi toisaalta selkeämpääkin. Meillä kun joka ikinen asia maksetaan erikseen, tulee helposti sanomista: "ei kuulu toimenkuvaani..."

Toisaalta on selkeää, kun kaikki työtehtävät on eroteltu: itselle määrätyt työt saa tehdä urakkaluontoisesti silloin kun parhaaksi itselle sopii ja loppu aika on "omaa aikaa".

Allu kirjoitti...

Saksalaiset opettajat ovat normaalitapauksessa valtion virkamiehiä ja heidän palkkansa näkee Besoldungslistasta vaikka täältä
http://www.tresselt.de/besoldung.htm.
Naapurimme on fysiikan opettaja, 60v ja sai nyt Oberstufenkoordinaattorin viran ja hän saa tuon listan mukaan palkkaluokassa A15 kaikkine ikälisineen 5291,95 EUR. Valtion virkamiehillä menee vähemmän vähennyksiä palkasta kuin meillä tavallisilla kuolevaisilla, he maksavat esimerkiksi vain murto-osan sairasvakuutuksesta, josta valtio maksaa ns. Beihilfe-maksuilla suurimman osan. Sen takia Beamter saa tuosta summasta paljon enemmän nettopalkkaa kuin meikäläinen.