sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Juhlapäiviin liittyviä sanontoja


Hiljattain joku kyseli juhlapäiviin liittyvistä erilaisista sanonnoista. Käsitin, että oli puhe nimenomaan nykyaikana käytettävistä. Kuvittelin, että johan niitä nyt löytyisi pilvin pimein kuten kaikkeen muuhunkin liittyviä sanontoja, mutta taisin iloita liian aikaisin.

Vanha kansahan on aina ennustanut säätä eri merkki- ja juhlapäivistä ja muutenkin laskenut aikaa tietyistä juhlista. Myös ruuan riittävyys on ollut tärkeä asia, mihin liittyen on vanhoja sanontoja vaikka kuinka paljon. Koska sää katsotaan nykyään televisiosta ja ruokaa on riittämiin, on kansan tietoisuudesta hävinnyt suurin osa sanonnoistakin. Kustaa Vilkunan Ajantiedosta yritin etsiä vähänkin tutunkuuloisia sanontoja:

-Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa.
-Mikä maariana katolla, se vappuna vaolla.
-Aatto jouluista jaloin, iltapuoli pääsiäisestä. (liittyy siihen, että pääsiäisen jälkeisenä arkipäivänä on nuoriso paikoin alkanut tanssikisailun).
-Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi.
-Loppiaisesta alkavat härkäviikot /selkäviikot ja läpileivät. (paikoin tunnetaan kai nykyäänkin, kansakoulun kirjasta muistan tähän tapaan: Nuutin nuppu ja joulun loppu, härkäviikot ja läpileivät).
-Pääsiäisenä pää ja rontti, helluntaina hännänrontti. (ruuan määrään liittyen).
-Erkin vilu, kesän ilo. (Ierikan viluistahan puhutaan vielä nykyäänkin).
-Laskiainen lapset tappaa, pääsiäinen päähän nappaa, helluntai hengen ottaa, juhannus juhlan tuopi. (sananparsi katovuosien ajoilta).
-Aprillia, syö silliä, juo suolavettä/kuravettä päälle. (elävä sanonta vielä nykyäänkin).
-Ei vappu ole köyhän ystävä. (=ruuat keväällä jo loppu).
-Se käy vapunpäivävaleesta. (vappu on ollut valehtelijan hyvä päivä).
-Kun ois kesä ja helluntai, eikä milloinkaan talvi ja maanantai. (Tai toinen versio: Kun ois suvi ja sunnuntai...)
-En joutanut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä heilun helluntaina. (helluntaina on etsitty heilaa).
-Jok´ei helota helluntaina, se ei helota koko kesänä.
-Jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä.

Juhlapäiviin liittyviä sanontoja ovat nämäkin, joita vielä kuulee käytettävän:
-Kun on joulu niin on joulu, paistas akka toinenkin silakka.
-Pieniä on silakat joulukaloiksi.
-Voi kun tulis joulu niin sais yöllä syödä!
-Joulu juhlista jaloin.
-Oi juhla ja juhannusyö!

Äidilläni oli tapana sanoa:
-Kyllä on nyt juhlaa ja pääsiäistä! (Tilanteissa, jolloin oli tavallisuudesta poikkeavaa ilon- ja riemunaihetta, esim. lapsi riemuitsi uuden mekon saamisesta).

Vuodenkiertoon ja sään ennustamiseen ei tarvita enää sanontoja, joten kansa on viisaudessaan keksinyt vanhojen pohjalta uusia sanontoja. Nykyaikaa kuvaa se, että ne ovat usein ryyppäämiseen tai seksiin viittaavia tai ne ovat muuten väänneltyjä:

-Joulu juhlista jaloin ja pikkujouluista kontaten. (Myös uudempana muunneltu muotoon: vappujuhlista kontaten...)
-Joulu juhlista jaloin, tai sitten nelinjaloin.

-Jos ei heilaa helluntaina niin ei aidsia adventtina.
-Jos ei heilaa helluntaina niin juhannuksena jo jonoa.
-Jolla on heila helluntaina, sillä on lapsi laskiaisena.
-Heila helluntaina, herpes hepissä. Heilatta heilu helluntaina, huoletta huitelet heinäkuun.

-Joulu on joka vuosi, juhannus vain kerran vuodessa (ja vappu vuosittain).
-Jos harakka kävelee vappuna hangella, se tarkoittaa, että on lunta maassa.

Juhliin ja muihin merkkipäiviin liittyviä sään ennustussanontoja on kymmenittäin esim. kirjassa: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Otava. Keuruu 1989.

Mielenkiintoista perinteisiin liittyvää luettavaa on myös kirjassa Kansanviisauden käsikirja, koonnut Leea Virtanen. WSOY. Porvoo 1991.
Juhlapäiviin liittyviä nykyaikaisia tekstiviestejä on kerättynä esim. täällä.

9 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Enpä tiennytkään, että on valmis tekstiviestpankki olemassa. Kymmenisen vuotta sitten muistan, miten tyttäreni mietti gradunsa aihetta. Tekstarit olivat yksi vaihtoehto.

pianistms kirjoitti...

Oletpa jo tehokkaasti etsinyt juhlapäiväsanontoja - kiitos niistä! Monet tosiaan liittyvät maanviljelykseen, säihin yms. Mutta se onkin ymmärrettävää, sillä viljelytyöt ovat paljolti säistä riippuvaisia ja ne juhlapäivät siellä pitkin matkaa hyviä kiintopisteitä.
Minusta on hienoa, että Suomessa on kuukausienkin nimet omanlaisia, olen siitä oikein ylpeä. Me ei onneksi olla menty mukaan septemperiin ja oktooperiin, kun ne on vielä väärät numerotkin! Hassua, että ympäri maailmaa puhutaan 12. kuukaudesta ja tarkoitetaan kymmenettä!

minttis kirjoitti...

Paljon olit sanontoja löytänyt.

isopeikko kirjoitti...

Sanontojen avulla taisi ennen jokaisella olla päässään kalenteri, semmoinen vuosikalenteri, jonka avulla tiesi milloin kyntää, kylvää ja korjata. Nyt ei enää tarvi, kun voi katsoa ajantiedon kännykästä vaikka :)

♥ Hannele på Hisingen kirjoitti...

Kivoja sanontoja, en kaikkia kuullut..

Hannele kirjoitti...

P.S.
(mitä herpes tarkoittaa suameks, sehän viirus..)

Kirlah kirjoitti...

Liisa
Tekstiviestien tutkiminen olisi varmaan jollekin mielenkiintoinen tutkimuskohde, ne vain eivät ole säilyväisiä.
Itsekin on aina mukava viihdyttää itseään lukemalla vanhoja tekstiviestejä ennen niiden poistamista.

pianistms: onneksi on tosiaa omat kuukaudet eikä kuten virolaisilla nuo septembrit.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Jon son lunta mittumaarina katolla, siton maaski. Oikee itte muistan kahareksankymmentäluvulta yhyren kesäkuun pohojammaalla, ku oli lunta mettäs ja mettäojat umpijääs. Mutta silloon ei ollu katolla hiutalestakaa.

Kirlah kirjoitti...

Minttis, enemmän luulin nykyaikaisia löytäväni! En tiedä, keksisikö joku muu.

isopeikko: ennenhän sai vetäistä sanonta-arsenaalista tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivan toimintaohjeen. Saattoi helpottaa ihmisten elämää.

Hannele, kyllä se jokin herpeslaji taitaa olla, minulla ainakin tulee usein huuleen huuliherpes. Tuossa sanonnassa sitä on kai käytetty alkusoinnun takia, vaikka olisi jokin muu tauti kyseessä ;)

äijänkäppyrä: minäpä muistan sellaisenkin heinäkuun elämäni ajalta, että on satanut heinäkuussakin lunta.
hyvä kun muistit tuon sanonnankin.