Perjantaina oli koulussa kuuluisa vieras, Wilson Kirwa. Eri luokille ihan alaluokkalaisista lukion viimeiselle hän piti "luentoa" ja koulun jälkeen oli vielä ykeisötilaisuus "kaikelle kansalle". En tiedä, muistavatko kaikki, että Wilson Kirwa on Keniasta Suomeen muuttanut entinen juoksija, joka otti osaa kansainvälisiinkin kilpailuihin Suomen lipun alla. Lisää kuuluisuutta hän sai vuosi sitten esiintymällä TV-ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa, missä viimeistään valloitti kansan sydämen iloisuudellaan, huumorintajullaan ja positiivisuudellaan.
Tapasin Kirwan koulun ruokalassa, ja hän esitteli itsensä jotenkin tähän tapaan: "Tähtien kanssa juokseva tanssija" vai oliko se "tanssiva juoksija". Itselläni oli tilaisuus päästä kuulemaan Kirwaa yhden luokan mukana. Hän yritti opettaa, miten tärkeää elämässä on positiivisuus ja ilo, samoin koulu, perhe, opettajat, ystävät. Hän neuvoi myös, miten ihmisen pitäisi hoitaa velvollisuutensa, eikä sortua esim. huumeisiin. En tiedä ketään, joka ei olisi ollut innostunut Kirwasta, mies on todella hauska. Joka ikisen lauseen jälkeen hän ilmehti ja elehti sanomansa asian, ja oppilaatkin tuntuivat seuraavan intensiivisesti.
Ei mikään ihme, että kenialaiset ovat hyviä juoksijoita, sillä Kirwakin joutui koko kouluaikansa lapsena juoksemaan kahdeksan kilometriä kouluun, ruokatunnilla kotiin syömään, takaisin kouluun, ja illalla vielä kerran tuo matka kotiin. Hän yritti osoittaa meillekin, miten tärkeää on pitää huolta myös ruumiin kunnosta, ja kehotti tulemaan kouluun pyörällä taksin sijaan. Ei sentään pisimpiä matkoja eikä juoksemalla (joillakin on 40 km koulumatkaa), mutta lyhyemmät ja pyörällä.
Lopuksi jokainen sai nimikirjoituksenkin. Taidan laittaa aarteitten joukkoon :)
Tapasin Kirwan koulun ruokalassa, ja hän esitteli itsensä jotenkin tähän tapaan: "Tähtien kanssa juokseva tanssija" vai oliko se "tanssiva juoksija". Itselläni oli tilaisuus päästä kuulemaan Kirwaa yhden luokan mukana. Hän yritti opettaa, miten tärkeää elämässä on positiivisuus ja ilo, samoin koulu, perhe, opettajat, ystävät. Hän neuvoi myös, miten ihmisen pitäisi hoitaa velvollisuutensa, eikä sortua esim. huumeisiin. En tiedä ketään, joka ei olisi ollut innostunut Kirwasta, mies on todella hauska. Joka ikisen lauseen jälkeen hän ilmehti ja elehti sanomansa asian, ja oppilaatkin tuntuivat seuraavan intensiivisesti.
Ei mikään ihme, että kenialaiset ovat hyviä juoksijoita, sillä Kirwakin joutui koko kouluaikansa lapsena juoksemaan kahdeksan kilometriä kouluun, ruokatunnilla kotiin syömään, takaisin kouluun, ja illalla vielä kerran tuo matka kotiin. Hän yritti osoittaa meillekin, miten tärkeää on pitää huolta myös ruumiin kunnosta, ja kehotti tulemaan kouluun pyörällä taksin sijaan. Ei sentään pisimpiä matkoja eikä juoksemalla (joillakin on 40 km koulumatkaa), mutta lyhyemmät ja pyörällä.
Lopuksi jokainen sai nimikirjoituksenkin. Taidan laittaa aarteitten joukkoon :)
7 kommenttia:
En tuntenut miestä (hämärästi muistan kuulleeni jollain Suomessa vietetyllä kesälomalla), mutta vaikutti mielenkiintoiselta ihmiseltä.
Esikuvat ovatkin kadoksissa. Hyvä että niitä on vielä jossain, mistä niitä saadaan tännekin.
Tuttu on Wilson Kirwa, hänhän on kirjoittanut satukirjankin.
Enemmän Wilsoneita, kiitos!
Viidakon miehellä on jaloissa ja päässä sellaista, joka meiltä puuttuu. Mieheksi hän taisteli metsästämällä nuorukaisena leijonan. Wilson ja Juha Mieto ovat kaksi suomalaista positiivista elämänopettajaa.
Voi, oli varmaan mukava tapaaminen! Liian vähän liikumme nykyään, ja varsinkin koululaiset, siitä ei pääse mihinkään. Näen aamuisin kuinka heitä kuskataan kouluun, jopa 1,5 kilometrin päästä tuodaan puoliaikuista nuorta...voi voi
Minäkin olen kuullut hänestä vain positiivista palautetta. Oiva esimerkki kaikin puolin Suomen nuorisolle, kiva että kouluissa tämä ymmärretään.
Kiitos kommenteista. Kirwa on todella positiivinen ja miellyttävä. Olisipa hänenlaisiaan ihmisiä enemmänkin.
Lähetä kommentti