lauantai 2. lokakuuta 2010

Bloggare necesse est?


Tänä aamuna odotti blogissa iloinen yllätys. Tällaisen tunnustuksen sain Sirkan blogilta. Kiitosta vaan kovasti, tack så mycket.

Kummasti tällaiset pienetkin asiat nostavat ihmisen mielialaa, vaikka ei minun mielialassani mitään vikaa ole, ei sen puoleen. Huomasin vain sellaisenkin asian taas jälleen kerran, että yleisen siisteyden nimissä pitäisi ihmiseltä bloggaaminen kieltää. Tänä iltana haen saksalaisen vieraan kaupungista junalta ja sitä ennen pitäisi ehtiä vielä yhtä ja toista siivouksessakin. En ollut huomannutkaan, että huusholli on päässyt röhnääntymään blogatessa. Mutta on onni, että silloin tällöin tulee tuollaisia arvovieraita, storfrämmande kuten ruotsalaiset sanovat, joten tulee välillä siivottua nekin paikat, mihin ei tavallisesti vilkaisekaan.

Sikälikin on päässyt asiat rempalleen (ainakin minun mielestäni, ei miehen), että mies huolehtii nykyään kotitöistä. Kun minulla menee kaiket päivät koulussa, ja mies on eläkeläisenä kotona, on ruoka- ja siivoushommat jääneet melkein yksinomaan miehisille hartioille. Mutta miehet ovatkin eri asia kuin naiset. Miehet tekevät vain juuri sen perusasian. Eivät tule pyyhkineeksi ohimennen vaikkapa kaapeista sormenjälkiä. Tai jos uuniin vuotaa jotain yli, sinne se jää palamaan ja käryämään seuraavaan paistokertaan. Jääkaappiinkin on saattanut vuotaa jotain ihan huomaamatta.

Erikoiselta tuntuu sekin, että moni asia, jota minä olin tehnyt 40 vuotta yrityksen ja erehdyksen kautta ja oppinut, että asiat pitää tehdä tietyllä tavalla, ovatkin miehelle nyt uusia. Ja kun hän on nyt puolestaan oppinut jonkin asian itselleen uutena, opettaa minuakin.  Kukahan se itse asiassa huolehti ennen kotitöistä? Aina jos olin poissa kotoa vähänkin pitemmän aikaa, oli jokin kotitalouskone rikki palattuani. Siitäkin voi tehdä ehkä jonkinlaisia johtopäätöksiä.

Erikoista, miten ihmisen ajatukset lähtevät rönsyilemään blogipalkinnon kautta miehen kotitalousoppitunteihin saakka. Mutta että saataisiin ympyrä sulkeutumaan, kiitän vielä kerran palkinnosta ja lähden siivoamaan sitä uunia.

9 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Onnea palkinnon johdosta:-)

Ehkä miestäsi pitää vielä opettaa noissa asioissa,vai onnistuisko se;D

Allu kirjoitti...

Viel Spaß mit dem Besuch!

isopeikko kirjoitti...

Sitäpaitsi ihmisillä(kin) on toisistaan eroavia käsityksiä siitä mikä on siistiä.

Rosina kirjoitti...

Sait tunnustusta ihan asiasta, sinulla on kaunis blogi!
Miten tuttua tekstiä sainkaan lukea "Mutta miehet ovatkin eri asia kuin naiset. Miehet tekevät vain juuri sen perusasian".
Juuri niin!
Ihmettelin joskus, miten nopeasti mies tiskasi astiat vuorollaan. En moniin vuosiin ole enää ihmetellyt.

Mutta, eikö olekin hienoa, että miehet tekevät osansa kotitöistä ihan pyytämättä. Meillä ainakaan ei nurista eikä osoiteta mieltä siitä, että vaimo istuu koneella "puolet päivästä".

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: kiitos onnitteluista. Turha toivo miehen opettaminen. Hän haluaa lyödä päätään seinään. Sitten kun oppii jonkin asian, esittelee hyvänä keksintönä - ja minä olen tiennyt saman asian jo 30 vuotta! ja olisin voinut opettaa parissa minuutissa.

Allu: Danke schön. Erzählung folgt dann später.

isopeikko: niinhän mieskin aina sanoo, että hän tietää monta kämppää, joissa on röhnäisempää. Mutta miksi hänen pitää verrata niihin! Minäkin tiedän monta kämppää, missä on siistimpää :) Kaikki on taaskin vain suhteellista.

Rosina: juu, totta puhut. Enkä minä itse asiassa valita. Olen tyytyväinen, että ei minun tarvitse kaikkea tehdä itse. Ei parane mennä juuri osoittelemaan epäkohtiakaan, sen jälkeen ainakin saisi tehdä kaiken itse.
En voi toisaalta valittaa, mies on aina osallistunut lastenhoitoon ja kotitöihin. Ei minun työssäkäynnistä olisi muuten tullutkaan mitään.

Mutta tuli vain ajatukseen, että jos kotitöitä olisi tekemässä vaikka joku toinen nainen, olisi jälki ehkä erinäköistä. Vaan riippuisi tietysti taas siitäkin, kehen vertaa.

Markka kirjoitti...

Allekirjoitan kaikki lauseet, joissa on sana "mies" :D

"Navigare" -sanan sijaan laitan ihan varmasti "bloggare", niiiiin tätä päivää tämä on.

Laali kirjoitti...

Aivan ihastuttava blogi! Kompastuin tähän kun etsin noita kielellisiä juttuja.

Rakastan kielten analysoimista ja muutenkin tykkään eri kielistä ja kulttuureista!

Ehdin lukemaan vain vähän, noista eläinten nimistä yms. Mutta luen vähitellen kaikki!

Kiitos tästä!

Vallaton mummeli kirjoitti...

Mitenkähän saisi parhaiten syötettyä nuorisolle tuon vähintään omien jälkien korjaamisasiat, ettei leimautuisi niin kauhean useasti nipottajaksi?

Kirlah kirjoitti...

Markka: ;)

Laali: samoin, kielet ovat tosi mielenkiintoisia. Tervetuloa, toivottavasti viihdyt.

Vallaton: ei minua ainakaan haittaa, jos joku minua nipottajaksi sanoo :)
Olen sitä mieltä, että tietyt asiat ovat ja pysyvät. Ainahan ihmiset rimpuilevat epämieluisia asioita vastaan.
Jos joku ei ole jotain asiaa opettanut (huom, tarkoitan yleisellä tasolla!), on se sitten jonkun toisen tehtävä, ja tietysti kohde tuntee epämiellyttävän tunteen ja pahaa oloaan purkaakseen haukkuu toista nipottajaksi tai fossiiliksi tai mitä nyt ikinä kulloinkin on kyseessä.