keskiviikko 18. elokuuta 2010

Hulvattoman pitkiä päiviä


Kyllä lukiolaisen päivät ovat ihan järkyttävän pitkiä. Aamukahdeksasta iltaan puoli viiteen voi joillain olla tunteja. Tuohon väliin mahtuu oppitunteja yhdeksän. Parannusta edellisiin vuosiin on nyt kuitenkin, että oppilailla on sentään välitunnit. Tämäkin parannus on vain sen ansiota, että kolmen kunnan yhteistyö video-opetuksessa ei toimisi mitenkään, elleivät aikataulut olisi joka koulussa samat.

Nykyiset välitunnit tuovat opettajallekin helpotusta. Ennen saattoi päivä olla sellainen, että samalla kellonlyömällä kun edellinen tunti loppui, olisi pitänyt olla jo seuraavalla. Luokanvaihto, kirjojen vaihto, vessakäynti, äänitteiden ym. materiaalin etsiminen piti hoitaa vain jotenkin lennossa. Kaikki piti olla just jämptisti valmiina. Nyt tuntuu oikein luksukselta, että kun joku oppilas haluaa kysyä jotain tunnin loputtua, minulla onkin aikaa vastata, eikä tarvitse yrittää hissukseen työntää oppilasta jo ulos ovesta, että ehtisimme taas toiseen paikkaan.

Luulen, että kaikkien kannalta on lopulta parasta ja tehokkainta, että on taukoja ja saa tehdä työtä rauhassa. Pitemmän päälle ns. tehokkuus kääntyy itseään vastaan. Jos oppilaalla ei ole aikaa huoahtaa ja sulatella tunnin asioita, on ihan sama, onko päivään saatu tehokkuuden nimissä paljon tunteja.

7 kommenttia:

Jael kirjoitti...

En enään mitenkään muista oliko itselläni noin pitkiä päiviä lukiossa aikoinani,mutta muutamia vuosia sitten kauhistelin myös poikani pitkiä päiviä lukiossa...Tauotus on kyllä tosi tärkeää!

Rita A kirjoitti...

Välitunnit ovat tuiki tärkeitä ja tauot työn lomassa muutenkin. Kyllä puhut asiaa!

Allu kirjoitti...

Onpas pitkiä päiviä ja täällä meidän opettajapari naapurista huokailee jo kolmeen kestävistä koulupäivistä.

Villasukka kirjoitti...

En ole ikinä ollut oppilaana tai opettajana koulussa jossa ei olisi välitunteja - onneksi. Huominen on mulla putki 8.00-15.25 ja se on meillä pisin mahdollinen päivä niin opettajalle kuin lukiolaisellekin. Toi viimeinen kaksoistunti kyllä jää vajaaksi 14.00-15.25 (pitäisi olla 90 min) mutta pakko lopettaa tuolloin viimeistään, jotta kuljetusoppilaat ehtivät linikoihinsa.

Tänään sain taas lukea yhden lukiolaisen paperista todellisen helmen. Itsenäinen suoritus ja tarkistin tehtäviä. Miten käännetään englanniksi "...hän voi samaistua." Selvästi oli google translator ollut ahkerassa käytössä, koska lopputulos oli "...he/she can sit in the same." Hetken tuijotin ja tuijotin, ja sitten välähti. Sama + istua = samaistua.

Paivi kirjoitti...

Meillä on Eurooppa-koulussa viiden minuutin siirtymätaukoja, yksi vartin tauko aamupäivällä ja myöhemmin ruokatauko. Vaikea kuvitella, että voisi jatkaa toisessa luokassa samaan aikaan, kun on sulkenut yhden luokkahuoneen. Oppilaille on joskus vaikeaa siirtyä viidessä minuutissa naapuriluokkaan ;-)

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: mitenkähän ennen tultiin toimeen, kun minullakin itselläni on ollut aina kouluaaikana välitunnit ja koulua oli klo 9-15. Vain vapaaehtoista latinaa mentiin lukemaan jo klo 8.

Rita: valitettavasti ihmiset romuttavat itse hyvinvointiinsa vaikuttavat tauot. Jopa sunnuntait halutaan pelkkään työntekoon, kaupatkin auki yötä myöden.

Allu: minä tosiaan luulen, että pitkät päivät kääntyvät kyllä itseään vastaan, vaikka meillä nyt onkin helpotusta.

Kirlah kirjoitti...

Villasukka: Kuulostaa tosi ihanteelta, minä kun usein olen ollut koulussa klo 8:sta puoli viiteen. Minulla on ollut yhdeksänkin tunnin työpäiviä, samoin tietysti oppilailla.
Toisaalta, meillä on oppilailla paljon valinnaismahdollisuuksia. Melkein mitä tahansa voivat valita ja sitä opetetaan yhdelle tai kahdellekin oppilaalle etäopetuksena jostain muualta, kuten vaikka ranskaa. ranskan opeahan meillä ei itsellä ole.

Kylläpä on tois hauska keksintö tuo käännös :) Minua harmittaa vain, etten ole itse vuosien mittaan oikein keräillyt noita "helmiä".

kato nyt tätäkin: ja me kun 70-luvulla ihmeteltiin saksalaisten lyhyitä "välitunteja". Pidettiin niitä omituisina :)