lauantai 10. elokuuta 2013

Jokin mitätöi aina työni

Jokin ihmeellinen voima mitätöi aina minun työni. Ja mitä vaivalloisempi ja inhottavampi työ, sitä varmemmin jokin sen aina pilaa. Huomasinpahan tänäänkin taas imuroidessani, että mattoja ei kannattaisi pestä alkukesästä. Kesän aikana kun käydään marjassa ja muutenkin kuljetaan edes takaisin puutarhan ja sisätilojen väliä, saattaa marjoja tipahtaa lattiallekin ja tietysti matolle. Niin nytkin. Yksi mustikka oli jäänyt havaitsematta maton tummassa kohdassa ja siihen se oli liiskaantunut. Pitäisikö nyt taas lähteä matonpesuun rantaan.

Kesäloman alettua olen yleensä siivonnut kirjahyllyt (ainakin kolme isoa hyllykköä). Mutta kuinka ollakaan. Mänty pölläyttää kohta siitepölynsä ilmaan, ja avonaisesta ikkunasta leviää hieno pölykerros taas ympäri huushollia.
Eikä ikkunoita kannattaisi pestä alkukesästä. Juuri kun saan kaikki kolminkertaiset  ikkunat pestyksi, heittää mänty siitepölynsä ja kaikki on taas entistä harmaampaa. Mutta jos jätät vähän myöhemmäksi, kutoo hämähäkki seittejä jo heti seuraavana päivänä putipuhtaisiin ikkunoihin ja kaikki näyttää siltä kuin satavuotinen seitistö lepäisi kaiken yllä.

Ei ole muiden töiden suhteen yhtään helpompaa. Jos kerrankin innostun pesemään oikein seinät ja katotkin ja vaihtamaan ikkunaverhot, niin eiköhän mies keksi polttaa uunissa kesän aikana kertyneet paperiroskat. Kesän jäljiltä uuni savuttaa sisälle - ja sinne meni riemu puhtoisesta huushollista. Savun haju leijuu kämpässä seuraavaan kesään, ikään kuin asuisimme savupirtissä. Ja yleensäkin on niin, että jos oikein on lattiatkin pesty, keksii toinen heti samana päivänä tyhjentää uuneista tuhkat - ja tietysti tämä tulee ajatukseen vasta siivouksen jälkeen.

Entäs saunan pesu! Aivan takuuvarmasti tapahtuu niin, että se kesän ainut vihta pitää tehdä juuri sinä päivänä, kun on sauna pesty! Lehtiä ja roskaa on koko sauna täynnä, vaikka kuinka huuhtoisi. Mites vessan siivous? Parranajo tulee mieleen just silloin, kun olen saanut huuhdelluksi viimeiset WC-ankat pytystä. Ja sitten on parranpaloja ympäri vessaa. Ja ihmiset katsovat, että tuossa huushollissa ei sitten siivota koskaan.

Ja tämä tällainen turha työnteko on jatkunut ainakin jo opiskeluajoista lähtien. Kerrankin olin kesätöissä mielisairaalassa juuri siivonnut suurella vaivalla kaikki potilasvessat. Heti kohta joku potilas meni vessaan, sotki verellä ja muulla jätöksellä seiniä myöden kaikki paikat. Ja hoitajat ojensivat minua,  että "vois noita vessojakin joskus välillä pestä!"

Niin että olisiko itse asiassa parempi jättää kaikki tekemättä, kun ympäristö näyttää kumminkin samanlaiselta oli siivottu eli ei :( :(

9 kommenttia:

merike kirjoitti...

Heippa, yritän aina ettei mieheni joka aamu imuroisi mutta eihän siitä mitään tule. Uudessa kodissamme on kaikenlaista tekemistä, eipä uskoisi kuinka vaikeaa on uudemmissa asunnoissa. Suihkun jälkeen on kuivattava seinät. Ilman häntä en pääsisi saunaankaan. Keittiön koneet ovat vaikeita sellaiselle, joka on asunut 42 vuotta samassa paikassa ja kun putkiremontti uhkasi.. Laiskahan minä olen. Onneksi joku siivoaa.

Sirkka kirjoitti...

Olen huomannut samanlaisen ilmiön kun olen esim. pessyt lattian. Tietysti heti lattialle kaatuu jotain, maitolasi tai mehua. Muuten menee pitkiä aikoja, ettei mitään tipu lattialle. Siis ei pidä liian usein pestä!

Kirlah kirjoitti...

merike: onpas sinulla ahkera mies.

Sirkka: onkohan tämä kaikki taas sen herra Murphyn syytä :)

Sari kirjoitti...

Tuo on niin totta! Olenkin tullut siihen tulokseen, että siivous ei juurikaan kannata.Ainakaan asunnossa jossa muut asustajat ovat miehiä ja koira. Aina on joku roska jossain...

Kirlah kirjoitti...

Sari: niinpä. Pitäisikö ruveta vain pyyhkimään ennen vieraidenkin tuloa vähän Andyä ovenpieliin, niin on raikas haju, ja kaikki luulevat, että on just siivottu.

kaisa jouppi kirjoitti...

Juuri kuvaamiesi juttujen takia ei kannata siivota paljon koskaan.
Ainoastaan silloin, kun tulee vieraita. Näin olen aina tehnyt ja kaikki luulevat, että meillä on aina tip&top.
Tietysti löyyy sitten niitä yllätysvieraita, jotka tietävät synkän siivo-totuuden.
Toisaalta, kyllä maailmassa on paljon, paljon muutakin kuin mitätöidyt työt.
Tännehän jäävät! ;)

Kirlah kirjoitti...

Kaisa: Sinäpä sen sanoit: tänne jäävät. Tuota olen myös usein miettinyt käydessäni joissain museoissa, joissa näytetään jonkun elämänsä aikana keräämiä rikkauksia.Niin on kulta ja jalokivet olleet jollekin tärkeitä, mutta mukaansa ei saanut!

Anitta kirjoitti...

Ja jos ostaa uuden vaatteen, niin ekalla kerralla jotain rasvaista tipahtaa rinnuksille. Sitten on aina läikkä vaatteessa, vaikka kuinka pesisi.
Parasta on siivota ennen reissuun lähtöä. Pysyy ainakin matkan ajan huusholli siistinä.
Mun tädillä oli tapana pitää monta pöytäliinaa päällekkäin ja läpinäkyvä muovinen joka välissä. Päällimmäisenä arkisin ja helpoimmin pestävä liina, alimmaisena isoin ja kaunein.

Kirlah kirjoitti...

Anitta: olet niin oikeassa.
Ja liinat ne muuten vasta viho viimeisiä ovat sotkeentumaan. Kukahan sellaisetkin on ylipäätään keksinyt.