maanantai 11. maaliskuuta 2013

Yhdistys haudattiin

Niin tuli haudatuksi yksi yhdistys. Lopetimme viimein Pohjola-Nordenin. Toisaalta haikeaa, niin monet Lusse-pullat leivoimme Lucia-juhliin, teimme tanskalaisia voileipiä pohjoismaiseen teemailtaan ja kävimme monilla ystäväkuntavierailuilla eri Pohjoismaissa ja otimme vastaan vieraita sekä järjestimme oppilasvaihtoa puolin ja toisin. Mutta EU:n myötä yksi ja toinen ystäväkunta sanoi vähitellen irti yhteistyösopimuksen. Ja toiminta alkoi muutenkin laantua ja typistyi pelkiksi pakollisiksi vuosikokouksiksi. Eikä ole järkevää pitää yllä yhdistystä pelkästään siksi, että vain hallitus vääntäytyy vuosikokouksiin ja sihteeri saa kirjoittaa pöytäkirjat. Eihän meitä mikään estä toimimasta ilman yhdistystäkin, mikäli aihetta ilmenee!

On kuulemma ihan valtakunnallisesti todettu, että yhdistystoiminta ei nykyään viehätä ihmisiä. Ja nimenomaan ne pakolliset kokoukset. Yhdessä tekeminen jonkin asian puitteissa kiinnostaa monia kyllä, mutta ihmiset karsastavat kaikenlaista kokoustamista. Myös vastuun ottaminen asioista tai johonkin sitoutuminen tuntuu monista vähemmän kiinnostavalta.

Viimeisenä tekonamme lahjoitamme yhdistyksen varat oppilasstipendeihin. Ja hallitus teki Nordenin puitteissa viimeisen yhteisen matkan Lappeenrannan teatteriin katsomaan Myrskyluodon Maijaa. Esitys oli oikein kiva ja nautittava. Olin hieman pettynyt, että musiikki ei ollutkaan se musiikki, mitä olemme Myrskyluodon Maijan yhteydessä tottuneet kuulemaan, mutta oli se silti ihan hyvä ja laulu komeaa. Kivasti keksityt lavastuksetkin.

3 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Tuo otsikko kuulosti ihan surulliselta.Harmie jos yhdistystoiminta ei enään vedä samoin kuin ennen.

annikki kirjoitti...

täällä päin toimii kasvikerho jo uudenlaisella (?) konseptilla - mukaan haluavat antavat sihteerille sähköpostiosoitteensa ja saavat ehdotukset ja tiedot toteutuneista retkistä ja tapahtumista postiinsa, ja tietysti voidaan keskustella myös - tarvitaan vain sihteeri organisoimaan, ei vuosikokouksia, ei pöytäkirjoja, ei jäsenmaksua - nuoremmat ja nuorekkaat kansalaiset varmaan toimivat samoin naamakirjan puitteissa tai kännyrinkinä - tällainen ei sido, vaikka sitookin saman asian ystäviä

Kirlah kirjoitti...

Jael: surullistahan se onkin, sentään kolmisenkymmentä vuotta toiminut. Mutta ainakin tällä paikkakunnalla näyttää olevan niin, että vähän puljun kuin puljun elinkaari - aina lukiota myöten - oli tuo 30-35 vuotta eli yhden ihmisen uran pituinen.

Annikki: Tuollaista toimintaa kannattaa varmaan kokeilla vaikka minkä asian puitteissa. Nimenä vaikka kerho tms. Mukaan pääsisivät kaikki halukkaat. Ja hyvä olla joku organisoija kuten tuossa tapauksessa sihteeri. Toiminta ei siten olisi niin sisäänlämpiävää kuin esim. pelkkään ystäväpiiriin perustuva toiminta, jollaista tietysti myös on paljon, mm. monet ruokakerhot.