torstai 13. syyskuuta 2012

Hätävarjelun liioitteluako

Kasiluokkalaiset lähtivät tänään biologian kurssiin kuuluvalle eräleirille. Tutustuvat luontoon ja yöpyvät maastossa teltoissa. Tulevat huomenna takaisin. Menivät sinne takseilla, sillä matkaa ei ole kuin vähän toistakymmentä kilometriä.

Noista takseista tuli mieleen, että usein lukiolaisetkin ovat olleet jonkinlaisilla retkillä tai tutustumiskäynneillä ja sinne on menty esimerkiksi opettajien autoissa. Joskus abit ovat ajaneet itse jonkin lammen rannalle, jos ovat esimerkiksi kemian kurssin puitteissa ottaneet lammesta vesinäytteitä, samoin yrittäjäkurssilaiset ovat mahtuneet hyvin muutamaan autoon tutustuessaan paikkakunnan yrityksiin.

Nyt on kuitenkin tullut ylemmältä taholta kielto, että opettajat eivät saa enää kuskata oppilaita minnekään, puhumattakaan että oppilaat itse ottaisivat ketään kyytiin kouluaikana. Vain ammattikuski saa kyyditä oppilaita. Tämä tuntuu täällä korvessa hätävarjelun liioittelulta. Kuten yleisesti tiedossa on, ei millään kunnalla ole ylettömiä rahamääriä käytettävissä oppilaiden kyydityksiin busseilla tai takseilla. Näin moni hyödyllinen matka ja tutustumiskäynti, pienikin opetusta edistävä lisäretki jää tekemättä. Kaupungissa asuvat sääntöjen tekijät eivät ehkä ymmärrä, että vaikkapa kymmenen kilometrin matkan takia täytyy tilata bussi melkein sadan kilometrin päästä kaupungista. Kyllä sellaiselle hintaa tulee.

Joskus tuntuu, että nykyään ei mitään saa enää tehdä eikä minnekään mennä. Ja siitä huolimatta voi jotain sattua. Ei ole kuin vuosi siitä, kun ammattitaksi ajoi kolarin kuljettaessaan koululaisia. Onneksi ei sattunut kuin pienehköjä loukkaantumisia. Jos jokin onnettomuus on sattuakseen, se tulee vaikka olisi kellokin kaulassa.  

5 kommenttia:

Aila kirjoitti...

Näinpä.
Joskus 90-luvun alussa jo opettajamieheni varoitteli taikka moitiskeli minua, kun kerroin vieneeni autollani yhden oppilaani kotiinsa, kun hän oli sairastunut kesken koulupäivän. Olen toki senkin jälkeen ottanut oppilaita satunnaisesti kyytiin, kerrankin yksi oppilas oli myöhästynyt koulukyydistä, niin toki pysähdyin auttamaan siitä ohi mennessäni, kun samalle koululle olimme matkalla.
Ne on kai nuo vakuutusyhtiöt tässä juonessa takana?

Anna kirjoitti...

..."että, mitään ei saisi tehdä ja minnekään mennä."
Annoin mielikuvitukseni lentää. Seuraavaksi voisi kieltää yöpymisen teltassa oppilaiden terveyttä vaarantavista syistä. Luonnossa on vaarallisia eläimiä kuten luteita, hämähäkkejä, muurahaisia jne. Saniteettitilatkaan eivät täytä hygieenisiä vaatimuksia.
Sallittua olisivat virtuaaliset luontomatkat, mutta niitten jälkeen on muistettava pestä kädet huolellisesti desinfiointiaineella.
Entäs, jos joku oppilas sillä matkalla putoaa tuolilta ja loukkaa itsensä? Mikä tai kenen vakuutus maksaa hoitokulut.

Neili kirjoitti...

..ja onhan siellä karhujakin...

Näistä kuljetuksista puhuttiin jo lasteni ollessa koulussa. Toinen opettaja järjesti usein opetusta ja toimintaa koulun ulkopuolella ja vanhemmat pääsivät kuskaamaan ja erityisesti ison auton omistajat.

Toinen opettaja ei hyväksynyt alkuunkaan tälläisiä kyytejä, joten se luokka jäi paljosta paitsi.

Toinen juttu; kyllä lasteni ollessa koulussa koulu vastasi koulukuljetuksista ja kuljettajiakin koulutettiin olemaan "opeja". Ja nyt niihin etsitään vastuuhenkilöitä...

Kirlah kirjoitti...

Aila: Niinpä. Eikö vakuutusyhtiölle luulisi olevan se ja sama, kenelle korvauksen maksaa, jos jokin onnettomuus sattuu. Syyte siitäkin tulisi, jos jättäisi oppilaan pakkaseen seisomaan ja paleltumaan koulukyydistä jäätyä.

Anna: just näin. Ja minusta tuntuu, että nykynuoret -ja sitä mukaa aikuisetkin- ovat erittäin kömpelöitä ja jäykkiä, eikä heillä ole silmää välttää onnettomuuksia, kun heitä on lapsena niin kauheasti suojeltu ja kielletty kaikesta. Ei saa kiivetä portaita, ei mennä puuhun eikä kallioille...
Lapselle ei näin tule vaaran tuntua eikä pieniä kolhuja, joista oppisi varomaan. Aikuisena sitten tarvitsee harrastaa ekstreme-lajeja jännityksen saamiseksi ja kun jotain sattuu, on se aina jonkin ylemmän tahon syy. - Ei ymmärretä, että jokin nyt kerta kaikkiaan on liian vaarallista tehtäväksi. Ja tv tietysti ruokkii mielikuvaa, että autolla voi ajaa vaikka kallellaan tai palavien porttien läpi tms.

Neili: kaikkea voi aina sattua, eikä ihminen ole kuolematon. Toisaalta en yhtään ihmettele, jos joku on haluton minkäänlaiseen avuntoon vapaaehtoisesti, sillä yksilöllä ei ole enää mitään vastuuta. Kaikki syy sysätään aina jollekin viranomaiselle. Syy on aina presidentin, ministerin, poliisin tai opettajan, vaikka Aasiassa tulisi tsunami.



Annikki kirjoitti...

sattumalta näin telkkarista pätkän Englannista - siinä opettaja sanoi, että lapset eivät enää osaa leikkiä ulkona, koska kaikenlainen liikunnallinen kyky on mennyt - esimerkiksi narun hyppäämisestä ei tule mitään, sotkeennutaan naruun, ei osat heitellä palloa, ei ainakaan saada sitä kiinni - jos pistetään välitunnilla ulos, siis tappelevat vain, kun eivät osaa muuta tehdä - ja sitten tehtiin jossain koulussa testejä ja lopuksi lapset vanhemmat kuulemaan tuloksia (huonot, lasten "liikuntakyky" mennyttä) - sitten vanhemmat pistettiin salissa leikkimään kaikenlaisia "liikuntaleikkejä": hypättiin yhdellä jalalla, metsästettiin pehmeällä pallolla toisia jne. - hehheh, olipa kummaa!!!