perjantai 31. joulukuuta 2010

Kiukuttava harrastus


Olen keksinyt itselleni uuden harrastuksen - ja suututtavan sellaisen. Ajattelin, että minun täytyy ruveta harjoittelemaan ristikoiden tekoa jo sitä silmälläpitäen, että eläkkeelläkin on jotain tekemistä. Minulla kun kuitenkin on vanhana jalat muusina, selkä mitätön ja aivot pehmenneet, on hyvä olla jokin uusi ja helppo (!?) harrastus päivien ratoksi.

En ole koskaan tehnyt ristikoita ja nyt otin esiin yhden, jossa oli vain yksi pallukka helpon ristikon merkiksi. Ajattelin, että minäpä täytän sen tuosta noin vain. Mutta kuinkas kävikään! Ensinnäkin ristikko oli täynnä kaikenlaisia äijien ja eukkojen nimiä, joista en ollut ikinä kuullutkaan. Minulle ei kerta kaikkiaan ollut mitään merkitystä vaikkapa sanoilla Ladd, Drei, Aas ja Posse, Kay ja Quant, Henry, Sharon. Mistä minä voisin tietää niiden etunimiä tai puolison tai kolmannen lapsen nimeä! Onpa todella kehittävää ja sivistävää tietoa. Mitä järkeä tällaisessa ristikossa edes on, jossa puolet sanoista perustuu kaiken maailman ukkojen nimiin.

Mutta minähän en anna periksi helpolla. Mies alkoi täyttää minulle valmiiksi ristikoiden ihmisten nimet ja minä yritin opetella niitä kuin vierasta kieltä ikään, jotta seuraavassa ristikossa olisi jo helpompaa. Ne vain eivät oikein tahdo pysyä kaalissa, dementiaako pukannee.

Mutta eivät ongelmat tähän loppuneet. Toinen ristikoille tyypillinen ominaisuus näyttää olevan sanat, joiden merkitystä kukaan ei muuten tietäisi tai käyttäisi kuin vain ristikoissa. Jos on piirretty suksi, ei se ole koskaan suksi, vaan siihen kuuluu laittaa olas. Jos on piirretty tuki, joka näyttää tuelta, se ei ole sitä, eikä edes silta tai riippusilta tai muutakaan järkevää, vaan ristikossa kuuluu kirjoittaa ansas. Samoin iltti tai ansari on opeteltava erikseen, ruotsikin on helpompaa kuin tämä! Ja jos puhekuplassa joku sanoo: Et tule! älä yritäkään ängetä ruutuihin sanaa kielto tai kieltää tai muuta vastaavaa negatiivista. Ne eivät kumminkaan sovi. Vaan sinun on tiedettävä, että ristikossa kuuluu aina kirjoittaa: epuu. Epuu! Voi elämän kevät, kuka sellaistakaan sanaa muualla käyttää!

Ja juuri kun olet vähän oppinut monen kiukuttelun ja tukanrepimisen jälkeen täyttämään uudesta ristikosta edes puolet ihan yksiksesi ilman apulaista, tulee seuraavantyyppinen vihje: violat miehiksi. Mitä hiivattia? Mitä taivaan alla sellainen voi tarkoittaa? -Ookko sä pöllö? kysyy perheenjäsen. -Ei, kun homo, ja vielä sapiens sellainen, mutta kun viisaasta ihmisestä ei näytä olevan nyt tietoakaan. -Eli violat on sana, jonka kirjaimet on sekoitettu, ja kun sekoitat ne uudelleen, saat Olavit, eli nehän ovat juuri ne kysytyt miehet.

Jos nämä olivat vasta yhden tähden ristikoita eli helpoimmat, odotan jo kauhulla, millaisia ongelmia tulee kahden ja kolmen tähden ristikoissa. Pääsenköhän minä ikinä niihin asti.

22 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Ilmankos mina en enaa osaa tayttaa suomalaisia ristikoita. Yritan aina vimmatusti, kun saan kasiini suomalaisia naistenlehtia, vaan saan sinne aina vaan muutaman sanan. Kiitos valaisusta.

Millan kirjoitti...

Tuossa tuli jo iso nivaska hyviä selityksiä ja perusteluja sille, miksi en ikinä ole onnistunut ristikon täyttämisessä ja miksi kokemukset ovat olleet niin turhauttavia, etten aio enää yrittääkään. Mitään noista ihme korvikesanoista en ollut koskaan kuullutkaan, joten kiitos :)

Markka kirjoitti...

*Hih* tyypillisiä ristikkosanoja, ne toistuvat vuodesta toiseen ristikoissa ja ne oppii pian ulkoa. Avartaa sanavarastoa kait, vaikkei niitä koskaan tarvitsisi muualla ja varmaan tekee hyvää muistillekin. Onko se vähän niin kuin kielen opettelemista paitsi, ettei siinä tarvitse kielioppia :).
Hyvää Uutta Vuotta!

Neili kirjoitti...

Tuohan on ristikkokieltä!
Onnellista uutta vuotta.

Sirkka kirjoitti...

Se on sitä ristikkokieltä, jonka muutamat epätavalliset sanat kyllä pian oppii! Joskus voivat selvitä yhteydestäkin. Joten Kirlah: Onnea vaan jatkoon, seuraava ristikko menee jo paljon helpommin!

Tessa kirjoitti...

Suosittelen siirtymään sudokuihin. Numerot ovat sentään loogisia

Aune kirjoitti...

Olen siirtynyt täyttämään sudokuja ristikoiden sijaan ja tyhjän ajan täytön nautinto on palannut.

mansikki kirjoitti...

Oppia ikä kaikki ja harjoitus tekee mestarin. On olemassa ristikkosanakirjoja, joissa on synonyymejä tavallisimmille ristikkosanoille, mutta tietysti koko ajan uusiakin sanoja ja henkilöitä putkahtaa ruutuihin. Älä anna periksi, jäät vielä koukkuun. Terveisin nimimerkki kokemusta on :)
Ratkaisukeskeistä uutta vuotta!

annikki kirjoitti...

pieni vihje: nykyisin löytää kaikki nuo erikoiset "ristikkosanat" netistä! - siellä on nuo ansas jne. - ristikoissa on usein toistuvia virheitäkin - yleisin mieleen tuleva on orit po. oriit - äskettäin täytin ristikkoa, jossa oli sana tikkuri - kuinka moni tietää? - en ole koskaan kuullut käytössä, mutta mieheni on sen minulle jo ajat sitten kertonut

Vihreatniityt kirjoitti...

Justiinsa noiden syiden takia minä en tee ristikoita. Mitä sitä itseään kiusaamaan. Nyt aletaakin keksimään sinulle MUKAVIA harrastuksia eläkepäiviksi.
Miten olisi kukka-asettelut, postiilin maalaus, allasjumppa jne...

Sirokko kirjoitti...

Ristikkojen täyttely on kiva harrastus, äkkiä ne sanat oppii jotka usein esiintyy, usein on paljon vanhoja jo käytöstä poistuneita mukavia sanoja. Ja ristikoitakin on niin monenlaisia.. siinä riittää harrastusta eläkepäivillekin.
Ja jos ei sanat kiinnosta niin sitten on sudokut ja japanilaiset siluetit..

Kirlah kirjoitti...

Tuula ja Millan: noin minullekin on käynyt aina. Turhauttavaa. Mutta en aio antaa periksi.

Markka: kyllä, ihan hyvää sanavaraston avarruttavaa. Olen jo joululoman aikana oppinut tosi paljon. Mutta minusta on todella omituista, että kun saa yhden ristikon valmiiksi ja ottaa seuraavan, siellä on taas vain ne samat sanat, mutta vain eri järjestyksessä.

Sirkka: juuri se tässä onkin se suututtava. Sanasto näyttää olevan melko suppea, eli pelkkä ristikkosanasto!

Kirlah kirjoitti...

Neili: no, ehkä on hyvä osata sellaistakin kieltä :)

Tessa ja Aune: minäkin olen kokeillut sudokuja. Mutta teen niistäkin vain ne helpoimmat. Tuntuu, ettei riitä aika pähkäillä vaikeampia. Kyllä minä sitten eläkkeellä voimistelutan aivojani niillä ;)

Mansikki ja Annikki: minulla on sellainen elävä ristikkosanakirja ihan kädenojentaman päässä. Heti kun tulee umpikuja, ojennan vain lehden hänelle ja saan selityksen sekunnissa. Ilman häntä tuskin olisin alkanutkaan näitä tehdä. Monta umpikujaa on auennut ja monta hyvää selitystä tullut.

Kirlah kirjoitti...

Vihreätniityt: kiva, kukka-asettelut kuulostaa mukavalta, posliininmaalaustakaan en ole koskaan harrastanut, se voisi olla myös hauskaa. Mutta tuosta allasjumpasta en oikein olisi niin varma. Olen oppinut uimaan vasta aikuisena enkä uskalla laittaa päätäkään veteen. Jos minä jumpatessa vaikka kaadun, miten minä sieltä pystyyn pääsisin :(

Sirokko: no toivottavasti riittää haastetta. Minähän olen vasta alkutaipaleella, en vain arvannut etukäteen, millainen ristikkomaailma on.
Siluettejakin olen kokeillut, mutta niistäkin vain helpoimpia. Isoissa minun täytyy aina luntata välillä jokin kohta, että pääsen vähän eteen päin.

isopeikko kirjoitti...

Peikko on miättinyt miten niin joku on voinut päättää mikä on oikea tapa täyttää ristikko. Se on ihan mustavalkosta ajattelua :)

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Kun olet saanut ensimmäisen ristikkosi valmiiksi, minäkin aloitan ajan tuhlaamisen. Lapseni ovat olleet mummunsa hyvässä ristikkomaniassa pienestä saakka. Osaavat, kysyn sitten neuvoja heiltä, kun aloitan.

anumorchy kirjoitti...

Mika se ansari on?

Kirlah kirjoitti...

isopeikko: hehee, peikko on oikeassa! Minä olen onnistunut jopa täyttämään kokonaisen neljänneksen ristikosta ihan omilla sanoilla ja hyvin meni, mutta mies väitti, että nurkka on ihan päin puuta!

Äijänkäppyrä: älähän halveeraa tätä harrastusta. Aivot pysyvät hyvässä timmissä kun niille antaa tällaista voimistelua!

anumorchy: ansari on kasvihuone ja iltti on kengän kieli.

♥ Hannele på Hisingen kirjoitti...

ja ne vitsikkäät ristikot viälä vaikeempii

Marjattah kirjoitti...

Aivojen trimmaaminen on mitä parhain harrastus eläkevuosia ajatellen. Mutta verenpainettaan ei pidä nostattaa kiukuttavilla harrastuksilla...Voit keskittyä siihen, mikä kiehtoo, ja se on kyllä niin kivaa, etten edes kehtaa tunnustaa kateellisia sääliessäni ;)

Hyvää työvuotta 2011!

Marja-Leena kirjoitti...

Tuon ´epuun´ alkuperän haluaisin tietää. Mistähän se on tullut ristisanoihin? Äitini ehkä tiesi, hän teki koko ikänsä innolla ristisanoja, mutta hän on jo edesmennyt, enkä voi enää kysyä.

Kirlah kirjoitti...

Hannele: ristikoita ja tehtäviä on monenlaisia, mies on aina ollut innokas tekemään kaiken mahdollisen ja osaa tehdäkin. Aion pitää häntä opettajanani.

Marjattah: täytyy katsoa, olen jo oppinut paljon uutta, mutta aika näyttää, innostunko näistä pitemmän päälle.

Marja-Leena: eiköhän epuu ole vain ihan yksinkertaisesti evätä-verbistä eli kieltää-verbistä, evätä, hän epää. Tai joku epäsi jonkin asian. Ja tästä tulee substantiivi epuu, kielto. Sitä vain ei nykypuheessa käytetä tavallisesti, vaikka muoto muuten on mahdollinen.