lauantai 26. kesäkuuta 2010

Olisipa aina kesä ja juhannus

Ei ole enää tietoakaan hiljaisista ajoista täällä. Ihan kuin kylä ei olisi enää samakaan kuin talvella. Satamassa alkaa hulina jo heti kesäkuun alussa, se kiihtyy juhannusta kohti ja on huipussaan koko heinäkuun. Jos väkiluku kerran kolmin- tai nelinkertaistuu kesällä, täytyyhän sen jossain näkyäkin.

Ja näkyyhän se. Mutta ettei vain olisi turistimäärä täällä vähenemässä, kun autolle löytyi eilen juhannusaattonakin heti etsimättä parkkipaikka ja kaupassa oli vielä myytävänä tavaraakin, kaikkea mitä tarvittiinkin. Kaupan parkkipaikalla oli kuitenkin valtava verilammikko ja sen vieressä paperia. Lieneekö siinä kohtaa tapettu illalla grillivartaaseen joutuva elukka vai onko jonkun nenästä otettu senkka.

Sataman lettukahviossa emme kuitenkaan saaneet enää lettuja emmekä kahvia. Lettutaikinaa oli tehty kuulemma viisi ämpärillistä, mutta ei vain riittänyt enää meille. Täytyi tyytyä lörtsynmyyjän lörtsyihin ja keittää kotona omat kahvit. Onneksi oli jäätelökojussa pehmistä, jota nuoret kolmen hengen voimin myivät sen kuin kerkesivät.

Satamassa oli oikein mukava ja leppoisa kesätunnelma. Kahvilaterassi näytti olevan täynnä, ja siellä istuvilla riitti ohjelmaakin. Yhdestä pienveneestä lähti pelastusliivit uimaan itsekseen, onneksi omistajat saivat ne ongituksi veneelle tultuaan. Punainen luotsivene odotti juuri jotain laivaa, ja pian saapuikin valtava tankkeri, jonka kannelle luotsi nousi luotsatakseen tankkerin turvallisesti Lappeenrantaan asti.

Ja satuimmepa hyvään aikaan paikalle, sillä risteilyalus Kristiina Brahekin rantautui laituriin. Tuli jollekin pienveneelle kiire pois alta, tämä kun oli parkkeerannut itsensä laiturin kielletylle kohdalle, joka on varattu juuri näille suurille aluksille. Laivan uumenista alkoi lappaa innokkaita ostajia torimyyjien riemuksi. Saattoi vaihtaa useammatkin crocsit ja korut omistajaa.

Kesällä Suomi pyörii koululaisten varassa. Meni minne vain, on vastassa myyjinä entisiä tai nykyisiä oppilaita. Ja ne, jotka eivät ole töissä, luimistelevat jossain nurkan takana ja piilottelevat selkänsä takana tupakkaa, kun minut näkevät. Ja koko ajan tulee vastaan vieraita ihmisiä, jotka osoittautuvat sitten entisiksi paikkakuntalaisiksi ja minun joskus opettamikseni. Ovat sellaisia, joilla on crocsit jalassa ja joilla on koira toisella puolen ja pari lasta toisella ja jotka pitkän partansa takaa hymyilevät leveästi, että vieläkö tunnet. Ja puolisonsa seisoo vieressä vaivautuneen ja epätietoisen näköisenä, että kukahan tuokin on.

Voi kunpa olisi aina kesä!

11 kommenttia:

Hanneles bokparadis kirjoitti...

kiva kun tuntee ihmiset

Sirkka kirjoitti...

On se kesä hienoa aikaa! Me suomalaisetkin heräämme eloon silloin. Eikö olekin kiva nähdä vanhojen oppilaiden varttuvan.

Leena Lumi kirjoitti...

Usein tuntuu, että suomalaiset elävät ylikierroksilla suven lyhyenä hetkenä koko vuoden edestä. Hyvä, että edes joskus elävät/elämme!

pianistms kirjoitti...

Sinun viimeistä lausettasi olen tässä viime ajat hokenut minäkin. Ihan viime aikoina olen potenut ahdistavaa Suomi-ikävää. Se iskee aina keväällä tai viimeistään kesällä, tänä vuonna erityisen voimakkaana. KUn katselen Suomi-maisemia, ihan tunnen saunan ja luonnon ihanat tuoksut ja kuulen äänet. Täällä sitten vetistelen.
Eilen juhlimme suomalaisporukassa juhannusta lipun liehuessa. Lipun huomasi eräs suomalainen, joka on asunut täällä kuulemma 40 vuotta, mutta ei ole kuullut meidän täkäläisestä suomalaisseurakunnasta mitään! Nytpähän kuuli ja tulee toivottavasti joukkoon syksyllä.

Kirlah kirjoitti...

Hannele: tuntemisessa on hyvät ja huonot puolensa :)

Sirkka: aluksi se tuntui oudolta, mutta siihen on jo tottunut.

Leena: Joskus tuntuu, että ihmiset elävät kuin säästöliekillä talvella. Mutta minusta Suomessa olisi potentiaalia jatkaa kesäkautta vaikka lokakuun puoliväliin, mutta kaikki alkavat vain odottaa talvea jo elokuun puolivälissä. Käsittämätöntä sekin.

pianistms: Kesällä ei Suomesta haluaisikaan lähteä minnekään, mutta kyllä minä aina kaiholla helmi- maaliskuussakin katselen ulkomailla asuvien blogikavereiden kukkivia puutarhoja. Täällä kun on silloin pilkkikelit parhaillaan aj lunta metrikaupalla.

Jael kirjoitti...

Kesä on kyllä niin upeeta aikaa Suomessa. Haluaisin olla koko kesän Suomessa,mutta se ei vaan ole ihan mahdollista,niin kaunista ja mukavaa täällä kesällä on!Mutta talvi onkin sitten eri juttu...

Annikki kirjoitti...

radiossa tänään joku kertoi kuulleensa jossain julkisessa kulkupelissä nuoren naisen kommentin: "Aina kun näkee Suomen lipun, se tietää jotain pahaa: joku on kuollut tai kaupat on kiinni." - että silleen!!!

isopeikko kirjoitti...

Nimien muistaminen on vaikeaa. Peikko luulee että aika monet tuntevat entisen opettajansa, mutta se opettaja ei välttämättä muista kaikkien nimiä :)

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: vähän sama juttu kuin jotkut sanovat minulle,että kyllä minun kelpaa, kun saan asua ympäri vuoden näin hienossa paikassa. Mutta he eivät huomaa, että suurin osa vuodesta täälläkin on talvea ja yhtä räntäistä kuin missä muussa paikassa Suomea tahansa. Talvella on ihan sama, missä päin Suomea asuu. Sen talven kun saisi pois...

Annikki: en ole ajatellutkaan asiaa noin negatiiviselta kannalta, mutta kun tarkemmin mietin, voihan sen niinkin päin kääntää.

isopeikko: sitähän sanotaan, että kaikkihan apinan tuntevat, mutta apina ei tunne ketään.

Meita kirjoitti...

Eipäs nyt parjata sitä talvea niin kauheasti! Sehän juuri tekee Suomesta ainutlaatuisen, kesähän on lämmin joka paikassa muuallakin. Ja eipä olisi mitään hohtoa Suomen kesässäkään, jos se olisi koko ajan.

Kirlah kirjoitti...

Meita: onhan talvessa omat hyvät puolensa, mutta silti saisi kesä minusta olla hiieeman pitempi :)