keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Kurja loma

Ihan pieleen meni koko hiihtoloma. Kyllä minä siitä mukavamman sentään kaavailin. Jo ennen hiihtolomaa äiti tuli meille ja alkoi kohta tuntea yskän ja kuumeen oireita. Kävin viemässä hänet muutaman päivän kuluttua takaisin Pohjanmaalle, jossa koko suku makasi ja kröhisi uppokumossa samaisen taudin kourissa. Paluumatkalla tunsin kuumeen nousevan minuunkin. Tuo 6 tunnin matka on aina tuntunut julmetun pitkältä, mutta ei ikinä niin pitkältä kuin nyt. Matkalla välillä meinasivat silmät klupsahtaa väkisinkin kiinni.

Kotiin päästyä jouduin sänkypotilaaksi, ja tyttären perheen tulo meille hiihtolomalla piti peruuttaa. Voi kurjuus, kun niin oli odotettu Aatunkin näkemistä. Mutta kun kerrankin ovat säästyneet tänä talvena taudeilta, ei arvaa ottaa riskiä, että meiltä saavat. Eikä minusta olisi ollut seurustelijaksi. Samoin toinen tytär, joka oli tullut jo aiemmin, makaa raatona sängyn pohjalla. Kaiken kukkuraksi ilmoitettiin Pohjanmaalta, että äiti oli saanut jonkin muunkin pöpön, jonkin noroviruksen, ja joutunut oikein sairaalaan.

Ainut positiivinen asia koko lomassa on se, että en luvannut ottaa abien ruotsin suullista tenttiä hiihtolomaksi. Ei tarvinnut sitäkin vielä alkaa järjestellä uuteen paikkaan. Se tuli pidetyksi jo ennen lomaa, joten onpahan yksi asia sentään järjestyksessä. Toinen ihme juttu on, että mies ei tunnu yhtään sairaalta. Häntä ei vaivaa mikään. Mutta olemme ennenkin huomanneet, että sairastamme kumpikin omia tautejamme! Minäkään en yleensä saa hänen sairauksiaan :)

5 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Pikaista paranemista! Työ on äärimmäisen kurja tapa viettää lomaa.

kaisa jouppi kirjoitti...

Pikaista paranemista.

On kyllä tuttua tuo lomalla poteminen:(
Nythän ei onneksi lomia enaa olekkaan :D

Meillä on säästytty sairauksilta, vaikka ympärillä jyllää pöpöä jos toista.
Eilen näin kaupunkireissulla eräässä isossa marketissa piipahdellessani , miten pikkuvauva istui kauppakärrysä ja lutkutti työntökripaa!Ajattelin, että toivottavasti ei norot vaihteneet paikkaa kärryistä suuhun.

Allu kirjoitti...

Meillä on samoin, emme yleensä tartuta toisiamme, vaikka kuinka röhisimme. Toivottavasti voimat palaavat pian!

merike kirjoitti...

Pikaista paranemista molemmille! Olen toistaiseksi välttynyt flunssilta ilman rokotusta, paljon D-vitamiinia olen nautiskellut. Ennen mies toi töistä kotiin kaikki mahdolliset, mutta eläkkeellä olossa on puolensa..

Kirlah kirjoitti...

Sari: kiitos, parempaan ollaan menossa, vaikka näyttää siltä, että nykyiset taudit kestävät pitempään ja ovat sitkeämpiä kuin ennen.

Kaisa Jouppi: en ole huolissani vauvojen kärrynkrivan lutkuttamisesta :) Ihmispaljoushan on ympäristö, jossa he joutuvat elämään, ja jo pieninä saadut bakteerit lisäävät vain vastustuskykyä.

Allu: mielenkiintoinen juttu. Mitenkähän tämä on selitettävissä.

merike: en minäkään niin kauheasti ennen sairastanut, kun oppilaat köhivät päälleni kaiken päivää :) vastustuskyky vain lisääntyi. Nyt on niin vähän oppilaita, ettei heidän köhiminen enää estä minunkaan sairauksia :) :)