maanantai 13. helmikuuta 2012

Ei tämän kummempia sattumuksia

Parikin henkilöä on ehtinyt jo kysyä, sattuiko meille mitään kommelluksia Kanarian-matkalla. Ei mitään suurempaa sattunut. Kaikki sujui hyvin, mutta tässä jokunen pikkutapahtuma:

*Kerran erääseen ravintolaan piti mennä takseilla. Taksit otettiin lennosta, ja matkanjohtaja sanoi taksille ravintolan nimen ja niin mentiin. Mutta eräs taksikuski ei tuntenutkaan ravintolaa, vaan pyöritteli erästä porukkaa ympäri kaupunkia ja jätti vain jonnekin. Onneksi porukassa oli yksi, joka jotenkin muisti, missä suunnassa ravintola oli. Taksit kuulemma tuntevat hotellit nimeltä, mutta ei katuja tai ravintoloita.

*Kun piti alkaa pitsin teko ja olimme saaneet tyynyt, joihin piti alkaa tehdä pitsiä, sattui tulkille hauska kömmähdys. Tulkki sanoi, että "aloitamme nousemalla kaikin ylös". Käsityönopettaja aivan kauhistui meidän noustessamme, sillä hän oli tarkoittanut, että "aloitamme niin, että nostamme tyynyllä olevat nuppineulat ylös".

*Eräänä aamuna aamiaisella meitä istui neljä henkeä pöydässä, jonka ääressä oli kuusi tuolia ja lappu, jossa kuutonen. Tarjoilija tuli vihaisena luoksemme ja naputti sitä kynällä kiivaasti, että emmekö ymmärrä, että tässä ei saa istua, kun se on tarkoitettu kuudelle. Eipä sanonut yhdelle espanjalaiselle mitään, joka istui samoin 6:n hengen pöydässä ihan yksinään!

*Eräänä iltana huomasin, että minun yöpaitani oli hävinnyt. Menin aamulla valittamaan respaan (huom, espanjaksi!), ja ilmeni, että siivooja oli vahingossa laittanut yöpaidan lakanoiden mukana pyykkiin. Ei sitä ollut kuitenkaan pesty, joten en jotenkin saattanut laittaa enää päälleni, kun siivooja kaivoi sen minulle likapyykkisäkistä.

*Eräällä retkellä olimme oppaan kanssa pikkukylässä katselemassa vanhoja rakennuksia. Jalkakäytävän laatoissa oli valtava kohouma, ja yksi ryhmäläinen kaatua mätkähti pitkin pituuttaan maahan. Lasit lensivät viiden metrin päähän, ja silmäkulmasta tuli mahdottomasti verta. Ohiajaneesta autosta eräs mies näki tapauksen ja tuli hätiin, hän oli sairaanhoitaja. Hän neuvoi kuskille tien ensiapuun, jossa potilas käytettiin tarkastuksessa. Me muut istuimme sillaikaa autossa odottelemassa ja lauluja laulellen. (Ja kuinkahan sattuivatkin kaikki olemaan mollisävyisiä).

*Yhtenä iltana menimme katsomaan suomalaisten ylläpitämää iskelmäbaaria. Baarimikko oli ihan pöllyssä, meni itse takahuoneeseen, ja työnsi jonkun hitaalla käyvän tytön tiskin taakse. Ei jäänyt kenellekään hyvää kuvaa tanssimisestakaan. Kaikille sattui korvaanhuohottajia ja tissiliivin aukojia, joten lähdimme vähin äänin pois. Kadulla oven edessä baarimikko huojuskeli tupakkaa poltellen.

Joten tällaisia sattumuksia. Odottelen, että saan kaverilta kuvia, niin laitan sitten tännekin jotain näytille. Omassa kamerassani ei ole paljoakaan kuvia.

3 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Kyllä noissa minun mielestäni tapahtumia on ihan tarpeeksi yhdelle matkalle.

Terttumarja kirjoitti...

Kiva lukea matkakokemuksistasi.
Kuvia odotellessa. :))

Kirlah kirjoitti...

Sari: Sellainenkin jäi vielä kertomatta, että Teide-tulivuorelle mentäessä vastaan tuli bussi taas hirveän jyrkässä mutkassa. Bussin takapyörä luiskahti sisäkaarteessa tieltä betoniseen katuojaan, ja kylki viisti korkeasta kalliosta ison kimpaleen kiveä irti. Ei siinä kai pahempaa ollut tapahtunut, koska paluumatkalla bussia ei enää näkynyt.

Rosina: kuvia laitan jahka saan parempia kuin omani. Ellen onnistu saamaan mitään, pitänee tyytyä omiin. Mutta odotellaan :)