maanantai 12. marraskuuta 2012

Välillä ulkomailla

Mukavasti meni kansalaisopiston järjestämä kolmipäiväinen Viron-matka. Kun matkailmoituksessa luki, että käsityö- ja kulttuurimatka, oli mukana paljon samanhenkisiä ihmisiä. Viihtyvyyttä lisäsi sekin, että sattumalta oli mukana paljon tuttujakin, joiden kanssa oli kiva istua iltaa.

Martin markkinat oli kuin mitkä tahansa käsityömessut Suomessakin. Olin vähän ajatellut, että jospa vaikka joululahjoja löytyisi myyntipöydiltä, mutta ei oikeastaan sattunut juuri minulle sopivia juttuja. Värjättävää villalankaa ja Haapsalu-huivilankaa sen sijaan ostin.

Yhtenä päivänä kävimme myös Karnalux-tukussa. Näimme jo kadulla linja-autojen määrästä, että taitaa tulla tukalat paikat sisällä. Valehtelematta kymmenen bussia oli pysäköity talon lähistölle. Mutta niin vain tukimme mekin itsemme sisälle, vaikka liikkuminen oli vaikeaa ja vielä vaikeampaa oli löytää tarvitsemiaan tavaroita. Olin itse etukäteen asettanut päämääräkseni saada sankoja, leukoja ja ketjuja klipsilaukkuihin - ja sainhan minä, kun en välittänyt ohimoilta tippuvista hikipisaroista.

Suurin koettelemus oli kuitenkin kassajonossa seisominen, mihin meni kokonainen tunti. Kyllä kai, kun kassalla kirjoitettiin joka ikisen tuotteen nimi, määrä ja hinta tietokoneelle käsin. Ja kun jokaisella oli  valtavat määrät erilaista nippeliä ja nappelia, mitattavia ketjuja, nauhoja ja kankaita, luttaantuihan siinä aikaa. Ei ollut viivakoodinlukijaa, tuotekoodia tms. nopeaa systeemiä. Kassoja oli lisätty, mutta silti joka kassalla oli tunnin jonot. 

Ohjelmassa oli myös käynti Baltian suurimmassa taidemuseossa Kumussa (Kunsti muuseum). Rakennus oli jotenkin järkyttävän iso, portaita aivan käsittämättömästi. Valitettavasti en ollut tutustunut etukäteen Viron taiteeseen, joten en oikein tiennyt, ketkä ovat kuuluisimpia taiteilijoita. Täytyy jälkikäteen perehtyä asiaan. Aikaakaan ei ollut kovin paljon, mutta ehkä näin alkajaisiksi riittävästi. Taidetta oli paljon eri aikakausilta.
Koko matkalta sain muuten yhden ainoan valokuvan, yllä olevat nojatuolit tuolta taidemuseosta. Tuolit on tehty autonrenkaista.

Asuimme Tallink Spa -kylpylähotellissa ja tietysti kävimme molempina iltoina saunomassa ja liottamassa itseämme altaissa. Oikein kivaa ja rentouttavaa. Minun kaaliin vain ei mahdu, miten uiminen ja viina sopivat yhteen. Lauantai-iltana kylpylässä oli suuria porukoita, jotka valtasivat porealtaat, istuivat siellä kaljoineen koko illan eikä tullut heillä mieleenkään, että joku muukin olisi saattanut haluta mennä porealtaaseen. Kuinkahan paljon uimavedessä muuten on kaljaa ja siideriä!

Eikä sellaista Viron-matkaa olekaan, jolla ei ihmisiä köörättäisi valtaviin viinahalleihin ja ostoskeskuksiin. Ja se viinan määrä, mikä taas lähti Suomea kohti. En tarkoita nyt välttämättä meidän porukkaa, vaan yleisesti laivalla olijoita. Kyllähän matkalta tarttui itsellekin pulloja ja muuta tavaraa, kun kerran vähän halvemmalla myyvät.

Kaiken kaikkiaan mukava ja kiva reissu. Vanhakaupunki on aina viehättävä, pikkuputiikit kivoja, ravintolat viihtyisiä. Joka kerta Tallinnasta lähtiessä tulee tunne, että taas jäi paljon näkemättä ja kokematta. Mutta onpahan syytä mennä joskus uudelleen.

2 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Viime kesänä menin ensimäistä kertaa muutamaan vuoteen Tallinnaan.Mihinkään varsinaiseen ostokeskukseen ei jäänyt aikaa,vaikka olinkin pojalle ehdottanut,että voisin tuleviin häihin(jotka oli elokuussa) tuota vähän juotavaa,mutta he olivatkin jo käyneet sellaisella matkalla,joten ei tarvinnut. Minusta Tallinnassa on niin paljon näkemistä,että ainakaan lyhyellä matkalla ei ehdi nähdä paljon mitään.

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: toisaalta hyvä, että kaikkea ei näe kerralla. Pääseepähän toisenkin kerran matkalle :)