lauantai 11. helmikuuta 2012

Käsitöitä Kanarialla

 Viikon käsityöteemamatka Teneriffalle Puerto de la Cruziin oli erittäin antoisa. Harvoin saa rahoilleen niin paljon vastinetta kuin nyt tällä Käsityölehden järjestämällä lukijamatkalla. Pääasiana oli opetella itsekin tekemään teneriffalaista aurinkopitsiä, jota innolla väkersimme kahtena päivänä, kumpanakin puoli päivää. Kuten melkein kaikki käsityö nykyään, niin tämäkin taito on enää harvojen osaajien käsissä.

Opettajamme oli Vilaflorin kylästä, jossa hän yli kahdeksankymppisen äitinsä kanssa tekee pitsiä myyntiinkin, me kurssilaisetkin ostimme erilaisia pitsiliinoja. Perinteisesti pitsit ovat olleet valkoisia ja malli pyöreä, nimeltään rosetta. Mutta opettajamme kehittelee uusia malleja ja sovellutuksia sekä käyttötarkoituksia. Uutta esimerkiksi kuvassa oleva tummapohjainen hartiahuivi sekä käsilaukut.

Pääsimme tutustumaan myös Tenequesten kylän naisten muodostaman käsityöpiirin tiloihin, joissa valmistui upeita reikäommel- ja revinnäis- sekä valkokirjontatöitä, joihin oli yhdistetty aurinkopitsitekniikkaa. Tästä yllä kollaasissa kuva oikealla alhaalla. Sieltäkin sai ostaa toinen toistaan taidokkaampia ja hienompia liinoja. Tuntui ettei malleista ja tarjonnasta tule loppua ollenkaan. Joka kylässä koluttiin myös käsityökaupat, sellaisesta mm. kuva oikealla ylhäällä.

Käsitöihin liittyen meille esittelivät myös Kanarialla asuvat suomalaiset omia käsitöitään, mm. komeita tilkkutöitään. Oli myös paikallinen nahkakenkien tekijä, jolta lähti niinikään kenkiä Suomeen.

Eräs päivällisruokailu oli järjestetty romanialaiseen perheyritykseen, jossa oli ravintolan seinillä vitriineissä perinteisiä kansallispukuja. Ruokailun jälkeen meille esiteltiin eri tekniikoita puvuista sekä auottiin kaikki lipastonkaapit, joissa oli suvussa kulkeneita hienoja käsityön taidonnäytteitä. Kanarialainen kansallispuku on alemmassa kollaasissa oppaamme päällä. Opas nauroi, että kun hän kulki kotoaan hotellillemme puku päällä, vastaantulijat virnuilivat, että karnevaalit alkavat vasta viikon kuluttua.

Opettajamme oli teettänyt ystävillään illanistujaisissa meille kaikille yllä olevat piquet, joihin alettiin luoda pohjalankoja. Sen jälkeen pujottelemalla ja solmuja tekemällä sekä näitä yhdistelemällä syntyi ihan oikeannäköistä aurinkopitsiä. Alemman kollaasikuvan oikeassa kulmassa olevat pienet pitsit ovat minun tekemiäni, isompi on ostos. Piquet voivat tietenkin olla periaatteessa vaikka kuinka isoja, mutta kuvassa oleva on kai tavallisin. Isoja töitä tehdään yleensä näitä pienehköjä yhdistelemällä.

Kanarialainen opettaja oli ajatellut, että hän näyttää meille vain hieman tekniikkaa, mutta saimmekin kaikki valmiiksi pitsin jo ensimmäisenä päivänä, joten opettaja joutui seuraavaksi päiväksi opettamaan hieman lisätekniikoita. Kun toinenkin pitsi tuli valmiiksi ennen kuin töihin varattu aika loppui, piti hänen opettaa meille vielä hyvin pienen pitsinkin teko. Sellaisilla saadaan liinaan piparkakkumainen reuna.

Meitä oli yhteensä yksitoista kurssilaista, ja lisäbonuksena näimme ja opimme kurssilaisten omista vaatteista uudenlaisia ideoita ja tekniikoita. Ja yksi hyödyllinen oppi oli sellaisen solmun teko, joka ei aukea, vaikka kuinka kiskoisi. Hyödyllinen taito, kun lanka loppuu kesken käsityön.

Mitä muuta kuin käsitöitä me teimme ja koimme, siitä joku toinen kerta.

5 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kuulostaapa ihanalta loma/opiskelukurssilta!

Liisa kirjoitti...

Olet kyllä ensimmäinen immeinen, jonka olen kuullut ja nyt kuviesi kautta nähnyt käyneen Kanarialla käsityökurssilla. Hienoa, taituruutta kerrassaan.

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: vaihtelu virkistää aina, oli se sitten mitä tahansa.

Liisa: saattaa olla, etten minäkään ole aiemmin sellaisesta kuullut :)

kaisa jouppi kirjoitti...

Oi, mitä ihanaa kaikkea!
Ihan pikkasen jurnuttaa, että miksen minä osaa?
Tämä ko. turha jurnumo seuraa minua varmaan hamaan loppuun saakka sen sijaan, että alkaisin katseskella, tehdäänkö runorustaajanmatkoja mihinkäänpäin mualimaa.Niitä minä luulen osaavani. (Paino sanalla LUULEN).
Matka ei tietenkään saisi suuntautua mihinkään sellaiseen paikkaan, kussa olisi kovin paljon katseltavaa. Silloinhan kirjoittamisesta ei tulisi mitään.Pitäisi vain huuli pyöreänä katsella ympärilleen.
Islantiin voisin ajatella lähteväni. Kuumassa lähteessä killuskelu, muuten karussa maisemassa, voisi kirvoittaa pääknupissa kaikenlaista. Runollista.

Kirlah kirjoitti...

kaisa jouppi:
Oletkohan sinä ymmärtänyt jotain väärin :) Eihän tällaiselle kurssille mennä, jos jo osataan. Eihän niitä kukaan osannut etukäteen. Tässäkään ei ole kuin kaksi erilaista mahdollisuutta: pujotella lankaa neulalla toisen yli tai ali, aivan kuin sukkaa parsiessa.
Ja toinen tapa: tehdä solmuja, ja niitä varmaan osaa jokainen. Opettaja vain neuvoi, missä järjestyksessä mitäkin kulloinkin laitetaan.
Joten siitä vaan rohkeasti jotakin erilaista tekemään! Minäkin aion vielä keksiä oppia tekemään jotain sellasita, mitä en ole ennen osannutkaan enkä kuvitellutkaan tekeväni.