lauantai 21. tammikuuta 2012

Mylläreiden roskat

Vaikka päivät kuluvat koulussakin niin kuin iät kaiket aina ennenkin, ilmenee silti aina jotain uuttakin. Saksan  tunnilla oli aiheena saastuminen ja kierrätys, jolloin tuli puheeksi myös sana Müll, roskat. Joku alkoi kysellä, mikä Müller sitten on, onko se ehkä joku roskien kerääjä tai myllääjä.
Müllerhän on tavallinen saksalainen sukunimi, tarkoittaa mylläriä, enkä ollut koskaan ennen ymmärtänyt yhdistää roskia ja mylläriä toisiinsa. Ehkä siitä syystä, että minä vanhana pitkän saksan lukijana olen kouluaikanani joutunut lukemaan kaiken maailman satuja ja kertomuksia, joissa päähenkilöt olivat usein mylläreitä, maanviljelijöitä, suutareita tai räätäleitä. Roskista ei takuulla puhuttu lukioaikana sanaakaan.


 Nykykirjoissa ei sen sijaan mylläreistä enää puhuta mitään. Kaikki tekstit pyörivät roskien, saastumisen, kierrätyksen, ilmastonmuutoksen ja muiden maailman suurten ongelmien parissa niin, että lukion viimeisten kurssien aikana tuntuu aivan kuin tukehtuisi kaikkiin suuriin ongelmiin. Onneksi minulla ei näitä globaaleja probleemeja tule kuin kahdessa kielessä, mutta oppilaat ovat läkähtymäisillään murheisiin ja kurjuuteen, varsinkin ne joilla on neljäkin kieltä ohjelmassaan, ja kai nämä asiat toistuvat myös reaaliaineissakin. Abit ovat hukkumaisillaan tulviin, ylikansoitus ja nälänhätä valtaa maailman, ja maailmanloppu vaanii nurkan takana. Ei ihme, jos joku heittää jossain vaiheessa rukkaset naulaan toivottomuuden vallatessa.

Minua alkoi kiinnostaa kuitenkin, onko saksan kielen roskilla ja myllärillä mitään yhteistä. Ja olihan niillä. Vanhassa saksan kielessä on müllen tarkoittanut murskaamista ja jauhamista, ja Müll on ollut alun perin viljaa jauhettaessa syntynyttä jätettä, mm. akanoita tms. Tästä merkitys on laajentunut merkitsemään muutakin roskaa, ja nykyään voi merkitä jopa henkistä hölynpölyä.
Tulipahan tuonkin tietämään ennen kuolemaa.

6 kommenttia:

merike kirjoitti...

Minä joka pidän sanoista olen taas aivan otettu!

Allu kirjoitti...

ei yhtään tyhmä kysymys oppilaalta

mm kirjoitti...

Varsinainen tietoisku sinulta, taas!

Tuota nuorten "kurjuustulvaa" jäin miettimään. Olen toisaalta iloinnut siitä, että tietoisuus maailmasta ja sen ongelmista on nuorillakin herännyt ja kasvanut. Nyt jäin miettimään tuota toista puolta. Tarjotaanko ongelmien ohella tarpeeksi niiden ratkaisumalleja... Rohkaistaanko tarttumaan itse asiaan... Kerrotaanko, että isokin joki kasvaaa monista pienistä puroista... Lisätäänkö myös toivoa...

Liisa kirjoitti...

Opettaessaan sitä oppiikin itse kaikkein eniten. Abiparat, kaikilla kielillä suolletaan samat globaalit ongelmat. Palaute opetusmateriaalien laatijoille olisi varmaan aiheellinen. En tosin ole enää uusia oppikirjoja selaillut. Ennenhän kustanjat lähettivät rahan toivossa uudet ilmaiskappaleet heti.

Kirlah kirjoitti...

merike: kiva kiva.

Allu: oppilailta ne parhaat kysymykset tulevat. Ja kysyminen osoittaa aina, että oppilas on todella kiinnostunut asioista.

mm: minua vähän pelottaa itse asiassa, sillä usein olen kuullut oppilaiden suusta, että eihän tässä oikein mitään kannata tehdä, kun kaikki kaatuu päälle kumminkin.
Moni hämmästyy, kun kerron esim. että esim. joki, joka lapsuudessani oli aivan likainen ja saastunut, on nykyään aivan uimakelpoinen. Hämmästyvät siis sitä, että asioille on mahdollista tehdäkin jotain ja että joissakin asioissa tapahtuu parannustakin.

Liisa: kyllä se niin on, että aina samoihin aikoihin tulee kaikissa kielissä samat aihepiirit. Ja nuo ongelmat kasautuvat kielissä tietysti viimeisille kursseille. Pitäisiköhän olla vielä yksi yhteinen poikkitieteellinen kurssi, jossa kaikkiin ongelmiin yritettäisiin keksiä ratkaisuja.

Forex Trading kirjoitti...

Tuota nuorten "kurjuustulvaa" jäin miettimään.